Itsenäisyyspäivänä venusmies tuli hakemaan minut, enkä tiennyt minne olimme menossa.
Minun ei ollut lupa puhua ennen kuin olisin suudellut sen kenkiä. Kotikatuni on kovin keskeisellä paikalla, ratikka kulkee ihan vierestä, joten olin melko huolissani miten tehtävästä kunnialla suoriuduttaisiin. Venusmies nousi kuljettajan paikalta, muistutti eleellä ettei sanaakaan, ja otti sitten syliinsä. Puhui varmaankin jonkinlaisia hävyttömyyksiä, mutta hirveän pehmeästi. Ei tehnyt mieli kapinoida vaikken tehtävästäni varsinaisesti innoissani ollutkaan, halusin vain hoitaa sen pois alta. Venusmies auttoi istumalla autoon niin, että jäin edes hieman varjoihin laskeutuessani jalkatilaan. Sain luvan nousta vasta kun olin suudellut molempia kenkiä.
Olin uumoillut että menisimme vaan johonkin airbnb-kämppään kuten viimeksikin, ja sinänsä se piti kutinsa. En vain ollut todellakaan osannut odottaa avaraa, saunallista kaksiota täynnä kaikenlaista eroottista rekvisiittaa seksikeinuineen kaikkineen. Olisin saattanut säikähtää kaikkea sitä, jollei paikka olisi ollut myös tosi nätti ja todella siisti, ensimmäisenä kiinnitin huomiota pesuaineen tuoksuun. Olimme saapuneet Pikku Amsterdamiin.
Että näin se on kuulkaa villi vaellus tämä elämä. Vietät vuosia kutakuinkin uudesti impeytyen, ja sitten silmänräpäyksessä löydätkin ittesi kattelemasta kattoon kiinnitettyyn peiliin jossain lähiösensuellissa seksisviitissä.
Ensin siihen peiliin piirtyi kohtuu kilttiä söpöilyä. Maattiin sylikkäin ja tunnusteltiin toisiamme, venusmies antoi tällä kertaa pienelle päälleni paljon enemmän aikaa ehtiä tilanteisiin mukaan. Pikkuhiljaa se joka tapauksessa puhui päätäni pyörryksiin ja alkoi koskea vaativammin, tunki ehkä suuria sormiaan suuhuni ja sellaista, kynsi jossain välissä rannut selkääni.
Sitten me aloitettiin koko juttu alusta, leikisti ja oikeasti. Venusmies raahasi minut takaisin rappukäytävään ja avasimme saman oven uudelleen, täysin toisenlaiseen tilanteeseen. Pian olin polvillani eteisen peilin edessä, pelkissä sukkahousuissa ja pitsipikkuhousuissa venusmiehen jalkojen juuressa pakotettuna nuolemaan sen kenkiä. Ja se kuvasi sen.
Tähän liittyy jälleen yksi fantasioiden joulukalenteriluukku, jonka olen venusmiehen kanssa avannut. Mulle on massiivinen kink tulla esineellistetyksi jakamisen kautta. Erityisen tyydyttävää on, jos toinen tuntuu olevan ylpeä esitellessään esinettään muille, olkoonkin että se ylpeys tulisi sellaisista asioista kuin miten taitavasti otan suihin, tai muuta kannaltani nöyryyttävää. Niin on tapahtunut kerran livenä hirviön ja sen kaverin kanssa, ja se oli kiihottavimpia kokemuksiani koskaan. En ollut hoksannut, että samaa efektiä saa aikaiseksi etänä, kuvien ja videoiden kautta, mutta venusmiespä oli. Niinpä tämän tapaamisen aikana tuli kuvatuksi useampia klippejä, joissa se nöyryytti minua eri tavoin, ja joita se jakoi Snäpissä tutuilleen kommentoitavaksi.
Se oli tosiaan hullun kiihottavaa, ja osa niistä videoista on itse asiassa ihania katsoa itsenikin. Mutta kyllä minä pienen haavankin sain. Nyt kun olen laihtunut, olen alkanut tuntea itseni jälleen viehättäväksi - "ainakin vaatteet päällä oon hyvännäköinen", niin kuin PMMP laulaa. Niin vain silti kävi, että osassa videoita brutaaleinta nähdä ei suinkaan ollut se, miten venusmies potki ja talloi minua, tai pani niin kovaa että uikutin kivusta, vaan se miltä kroppani silloin näytti. Helvetillinen kehohäpeä läimäytti naamalle sellaisella voimalla, että tuntuu kuin olis hampaat lähteneet. Tekee yhä fyysisesti kipeää kun ajattelen asiaa, ja se tunne tarttuu kynsillään elintärkeisiin elimiin. Idea hyvä, ajoitus huono, ajattelen. Toisin sanoen, ajattelen yhä oireellisesti, että kauniiksi ja haluttavaksi tulen vasta sitten kun laihdun vielä lisää.
Jeesus kristus mulla riittää näitä issueita. Tuntuu kamalalta, miten venusmies-riepu on saanut niistä osansa jo näin pian. Totaalinen tapailupsykoosi päällä, välillä jokainen vaihdettu sana sen kanssa on ollut yhtä Miinaharavaa vaikeimmalla tasolla: koska tahansa saattaa jokin eliminoidulta vaikuttanut ja hautautunut räjähde singahtaa silmille. Eikä se sen syytä ole, mun tunteeni sitä ja meidän tekemistä kohtaan vaan tuntuvat tekevän haavoittuvaksi, ja olen kestänyt sitä hetkittäin harvinaisen huonosti.
Vaikka kaiken kaikkiaan elämässä on paljon parempi vaihe, on tässä ollut myös monta kuormitustekijää. Hormonitasapaino on sekaisin, kun kuukautiset jäivät pois nopean painonpudotuksen vuoksi ja jouduin lopettamaan vuosikausia syömäni e-pillerit, ADHD-lääkitystä on jouduttu säätämään sekavin seurauksin, ja kaiken lisäksi mulla on käynnissä lyhytterapia, jossa on menty aika syvällekin siihen, miten traumatausta yhä elämääni ajaa. Sen myötä olen edistynyt mielenterveysasioissa valovuosia ja saanut isoja lukkoja auki, mutta se tarkoittaa myös sitä, että sieltä pääsee paljon rumia asioita ulos.
Sitten samaan aikaan töissä vielä YT-syksy niin voilà, ei se nyt ihan ihmekään ole että tässä on vähän rytissyt. Koitan löytää armoa itseäni kohtaan, vaikka kieltämättä tekisi välillä mieli kieriä tuhkassa kun niin hävettää olla tällanen saatanan sekopää. Pelottaa, että jään sen takia yksin nyt kun juuri olen alkanut toisia kaivata, eihän tällainen epävakaus kenenkään mielestä viehättävää varmasti ole.
Jos tästä jotain hyvää pitää hakea, venusmies on onnistunut sittenkin ansaitsemaan luottamukseni. Se on suhtautunut minusta pirskahteleviin perkeleisiin hätkähtämättä, kuin muina manaajina ikään. Niinpä tästä kehoasiastakin pystyin puhumaan sille vaikka se on oikeasti todella arka paikka, ja sovittiin mitä videoita ei saa näyttää kellekään. Ja se suhtautuu kroppaani ihanasti, ihaillen, uskon sitä kun se sanoo pitävänsä minua kauniina ja haluttavana. Hitto kun vielä joskus pääsisi siihen, ettei sitä hyväksyntää keholleen tarvitsisi toisten sanoilla lunastaa.
Sitten on sekin video, joka on itse asiassa aika hauska. Tallomisen tiimellyksessä venusmies bongasi sohvapöydällä olevat pornolehdet, tuli päälleni istumaan ja alkoi selata yhtä niistä käyttäen kroppaani telineenä, lehti peittää osan kasvoistani. Ensin se runkkasi samalla itse, sitten patisti minua tekemään sen puolestaan. Lehti oli saksankielinen ja se alkoi lukea sitä ääneen, kysyi osaanko saksaa ja mua alkoi naurattaa. Älytön tilanne ja silti saamarin kuumaa...!
Vielä on onneksi taltiointi siitäkin, miten rimmaan venusmiestä. On sinänsä häviö mulle, ettei se niinkään välitä suihinotoista jotka on ehdottomasti mun mitalilajini, vaan ainoastaan syväkurkuttamisesta, ja siinä en pärjää sen giganttiselle kullille. En voinut olla kokematta sitäkin suurempaa voitonriemua kun kävi ilmi, miten suunnatonta nautintoa se saa kun nuolen sen persettä. Ja se sanoi että olen siinä paras, ha! Kannan kruunun mitä suurimmalla ylpeydellä, etenkin kun en todellakaan ole mikään Gene Simmons vaan joudun jumalauta tosissani tekemään töitä, pienen kieleni kipeäksi.
Oli sitä paitsi suloinen hetki kun tämä laji löydettiin. Meillä oli sylittelytauko menossa, ja venusmies kannusti koskettelemaan sitä vapaasti. Rohkaistuinkin. Istuin sen päällä, silittelin ja tutkin joka paikkaa. Se kääntyi vatsalleen ja aloin hieroskella sitä, yhtä paljon tunteakseni itse sen jokaisen lihaksen kuin helliäkseni sitä. Oli yllättävän tyyni olo, vaikka moinen aktiivisuus on yleensä mulle hankalaa. Venusmies helpotti sitä sanoittamalla ääneen, mitä kaikkea voisin halutessani tehdä. Hyväillessäni ja puristellessani pakaroita (ihanat, hyvä yleisö, ihanat) se tuli sanoneeksi, että voin vaikka nuolla sitä jos tahdon. Ei yhtään käskien, tilanne ei ollut sellainen. Se yksinkertaisesti heitteli ilmoille vaihtoehtoja ja sain päättää mihin niistä tartuin, mihin en. Oli helpompaa, suorastaan vapauttavaa kun ei tarvinnut uskaltaa keksiä itse: ottaa sitä riskiä, ettei se tykkäisikään siitä mitä sitten teenkin, mikä minut yleensä lamaannuttaa tuollaisissa toiminnallisissa jutuissa.
Ensin tuumin sivuuttavani mainitun perseennuolemisoption, koska mulla ei itselläni ollut niinkään kiihottunut olo, vaan olin uppoutuneena toisenlaiseen kehollisuuteen ja uteliaaseen mielentilaan. Niin vain ajatus jäi kuitenkin kutkuttamaan mieltäni, ja alkoi kovasti kiinnostaa, miltä tuntuisi tehdä siten venusmiehelle ja miten se reagoisi. Lopulta tuntui hassun kepeältä ryhtyä tuumasta toimeen. Levitin sitä auki ja aloin tutkia kielelläni, silkasta viattomasta mielenkiinnosta. Reaktiot olivatkin sitten sellaisia, että heivasin neutraalin tutkimusotteeni sekunneissa ja tempauduin suloisen kiihottavaan häpeään raavaan miehen persettä tyydyttävänä pikkulutkana.
Se oli meistä molemmista niin ihanaa että sitä tehtiinkin sitten aika paljon. Kaikkein tyydyttävintä mulle oli se kerta, kun venusmies istui naamani päällä ja runkkasi samalla, kunnes laukesi kasvoilleni. Se teki hirvittävän sotkun, paksu sperma liimasi ripseni kiinni toisiinsa ja valui joka puolella naamallani. Mulle aktista teki nautinnollisen toisaalta esineellistämisen erityisen korkea törkeysaste, toisaalta se, miten samaan aikaan koin itse tekeväni toiselle siinä suurta hellyyttä. Ja sit se sperma tietty 💗
Että ei liene kumma millaista kauhua herättää sen halu käyttää pyllyäni, joka on ollut taas kauan koskematta. Edellisellä kerralla se oli käsitellyt sitä vielä kovin nätisti, minkä tajusin vasta jälkikäteen, koska se kuitenkin lopulta onnistui panemaan sinne. Kuvittelin lapsellisesti mukautuneeni ja pystyneeni ottamaan sen vastaan, mutta kuulemma se ei silloin ollut lähellekään kokonaan kovana. Kuinka kiehtovaa kulliknoppitietoutta! En tiennyt että kovuuttaan pystyy sillä tavalla säätelemään, oppia ikä kaikki.
Tavoitetila joka tapauksessa tietysti on, että venusmies pystyisi panemaan persettäni pidättelemättä. Siksi se otti aikansa lämmittelyyn, työnsi sisääni vuorotellen varmaan puolet niistä kamppeista mitä paikan lelukaapissa oli tarjolla: erilaisia helmiä, tappeja ja dildoja. Makasin vatsallani ja koitin keskittyä hengittämiseen, ettei alkaisi sattua. Samalla kuitenkin hinkutin itseäni epätoivoisesti klitorikselleni asetettua vibraattoria vasten, keikkuen taivas ties kuinka kauan aivan orgasmin rajoilla, mutten pystynyt tulemaan vaikka oli lupa. (Näemmä toisen kanssa tuleminen on mulla yhä taistelun takana, mutta sentään tehtävissä jos saan keskittyä vain ja ainoastaan siihen. Kahdesti tämän tapaamisen aikana sain, joskin molemmilla kerroilla jouduin pitämään tappia sisälläni ja kesti huomattavasti kauemmin kuin yksin ollessani, koska venusmies katseli minua kainalossaan koko ajan rupatellen rumiaan.)
Jossain kohti venusmies työnsi sisääni jotain saatteella ”tämä saattaa olla jo isompi kuin minun”, ja kun näin sen dildon jälkikäteen, en tosiaan olisi voinut ikinä uskoa että sellaisen saisi survottua sisälleni. Ei se silti oikeasti ollut isompi kuin venusmiehen kyrpä, ja sen vuoro oli seuraavaksi. Se oli säälimättömämpää ja kivuliaampaa kuin viimeksi, ja silti venusmies piteli piruaan vieläkin merrassa. Laukesi kuitenkin sisälläni huutaen ihanasti, niin kuin sen on tapana.
Myöhemmin se oli tietyllä tavalla taas asteen verran julmempi, mutta ensin rauhoituttiin välillä: tilattiin ruokaa ja lämmitettiin sauna. Makasin lauteilla pää venusmiehen sylissä ja kuuntelin sen samettista ääntä, kun se kertoili kaikenlaisia juttuja itsestään, eikä minun tarvinnut koittaakaan keskustella. Joskus mietin, että olispa ihanaa kun jonkun kanssa mulla ei olis ensinkään lupaa puhua.
Pestyäni venusmiehen pitkät hiukset oli rauhoittumisen aika taas ohi. En muista kumpi tuli ensin, se kun jouduin harjoittelemaan syvälle kurkkuuni ottamista niin ettei hetki sitten syöty ruoka pysynyt sisällä, ja palkkioksi venusmies merkkasi minut virtsaamalla kasvoilleni. Vai sitten se kärsimys, kun se alkoi uudelleen käyttää edellisestä koettelemuksesta arkaa anaaliani.
Se oli silkkaa kidutusta, en muista milloin olisi ollut yhtä hirveää. Olin polvillani saunajakkaralla venusmiehen edessä, joka työnsi jälleen leluja pyllyyni, ja se teki vähän väliä aivan kamalan kipeää. Kestin aina hetken kun sinnittelin kaikella tahdonvoimallani, ja sitten pääsi taas nyyhkytys ja anelin venusmiestä lopettamaan. Se hyssytteli, vakuutti että kestäisin kyllä, oli vähän aikaa helläkätisempi ennen kuin kipu jälleen koveni.
Pitelin "punaista" yhteen puristettujen huulieni välissä, mietin koko ajan milloin sanon sen, mutta en olisi millään halunnut tuottaa venusmiehelle pettymystä. Kun se sanoi, että olisi aika koittaa kullilla, olin yhtä aikaa aivan paskana pelosta ja kuitenkin käsittämättömän kiihottunut. Kestin sen kyrpää jonkin aikaa, joskin aina kun se alkoi käydä kovemmaksi aloin uikuttaa hädissäni ja venusmies joutui taas pidättelemään peistään.
Lopulta oli pakko luovuttaa ja pyytää että lopetettaisiin, ei kylläkään perseeni vuoksi vaan koska saunajakkara oli nirhonut polveni niin pahoin. Harmitti, tuntui etten ollut pystynyt tyydyttämään sitä tavalla jolla se olisi tahtonut, mutta rajansa miellyttämisenhalullanikin. Eikä se ainakaan näyttänyt olevansa pettynyt. Seurasi jälleen pehmeämpiä hetkiä, hellin sitä harjaamalla sen hiukset ja voitelemalla kasvot, se tykkää sellaisesta. Ja sitten se otti orgasminsa toisella tavalla, jätti rääkätyn reikäni rauhaan siltä kerralta.
Kun venusmies seuraavana päivänä palautti minut kotiini, se antoi mulle säännön. Laittoi toistamaan ääneen, ensin sana sanalta sen perässä, sitten kokonaan itse vaikka tuntui vaikealta: ”En enää laukea ilman, että mulla on jotain pyllyssäni”. Olen täten pakotettu valmistelemaan itseäni seuraavaa kertaa varten.
Aika intensiivisessä ikeessä tässä siis ollaan...! Ja tähän massiiviseen merkintään mahtui vain yhden yöpymisen tapahtumat pääpiirteittäin - olisi niin paljon lisää kerrottavaksi keskusteluista joita on käyty ja fantasioista joita on jaettu. Ja siitä, millaista on ollut noudattaa saamaani sääntöä, antaa pitkästä aikaa arjessani pois osa itsemääräämisoikeudestani.
Enpähän enää elä elämää, josta ei ole mitään kirjoitettavaa.




Ei kommentteja:
Lähetä kommentti