Sivut

sunnuntai 23. maaliskuuta 2014

Sexual healing.

Minusta tuntuu, kuin minun pää olisi Rubikin kuutio. Sellainen, josta on lohjennut niin monta palasta pois, että sen täydellinen ratkaiseminen on muuttunut mahdottomaksi. Siitä huolimatta se on nyt alkanut naksahdella hitaasti mutta varmasti lähemmäs järjestystä. Värit alkavat löytää toisiaan, ja se rauhoittaa minua.

Setällä on ollut siinä prosessissa paljon suurempi rooli, kuin olisi etukäteen voinut kuvitella. Ei, se ei ole mikään prinssi valkealla ratsullaan, eikä sillä ole mahtia pussata minusta pois mitään kirousta. He doesn't look a thing like Jesus. Se on kuin sytkäri, jonka liekin avulla voin etsiä valonkatkaisijaa, itse.

Torstaina tapahtui jotain aika erikoista ja mulle hyvin erityistä. Setä tuli minun luokse saunomaan lupaillen yllätystä. Minä odotin tietysti jotain ihanaa ja jännittävää, tyttörukka. Ensimmäisten löylyjen jälkeen setä poistui hetkeksi ja palasi pidellen partahöylää kädessään, itseriittoinen virne naamallaan. Tämä suuri rakastaja oli päättänyt laittaa minut ajelemaan sen munakarvat. Vittu mikä jätkä!

Ensimmäistä kertaa setän kanssa minä ajattelin että ei, tätä minä en tee. Minun huvittunut järkytys muuttui nopeasti aidoksi kauhuksi, kun minä tajusin että se oli ihan tosissaan, se aikoi laittaa minut tekemään sen ja sillä hyvä. Tuttu kela alkoi pyöriä minun päässä. Minä en pysty. Minä en halua. Minun on pakko päästä pois.


Setäkään ei nimittäin siinä vaiheessa tiennyt, ei voinutkaan tietää mitä minulta lopulta pyysi. Minulle tulee kylmä hiki jo kuittauksen kirjoittamisesta toisen odottaessa. Jos en luota itseeni sen vertaa, että voisin nimeni kirjoittaa pelkäämättä pilaavani kaiken, voitte kuvitella miltä minusta tuntui lähestyä teräaseen kanssa toisen jalkoväliä. Minä olisin tosiaan kestänyt minkä tahansa rangaistuksen mieluummin jos olisin saanut valita, mutta en saanut.

Niin kohtuuttomana kuin minä setän vaatimusta pidinkin, minä en lähtenyt sitä uhmaamaan. Vaikka se oli mulle kammottavan vastenmielistä, minä otin höylän ja aloin tehtäväni, sydän kurkussa asti pomppien. Ensin siitä ei meinannut tulla yhtään mitään, kun en vain tahtonut uskaltaa vetää höylää setän ihoa pitkin, mikä on tavallaan edellytys koko hommalle. Pikkuhiljaa se alkoi sujua enkä pelännyt niin kamalasti, mutta hidasta se oli. 

Mulla oli siinä yllin kyllin aikaa kerätä pelon tilalle vihaa koko touhua ja varsinkin setää kohtaan, kun se oli laittanut minut tekemään sellaista. Kun se vielä ärsytti minua kehottamalla maireasti minua hakemaan sille oluen erinäisten tarkentavien ohjeistusten kera miten siitäkin piti suoriutua, minun teki tosissaan mieli räiskäistä ne kalijat sen naamalle. Sen sijaan minä keskitin kaiken kiukkuni siihen, että tekisin juuri niin kuin se paskapää mielii, näyttäisin sille ettei se pysty muhun.

En lopultakaan suoriutunut itse työstä kovinkaan hyvin, ja setä joutui viimeistelemään itsensä. Siinä vaiheessa se antoi ymmärtää, että siitä seuraisi rangaistus myöhemmin, mutta mulle oli aivan sama. Olin vain onnellinen, että se oli ohi.

Kun kerroin setälle, miten vaikeaksi oikeasti olin tilanteen kokenut ja miksi, se totesi minun ansaitsevan palkinnon rangaistuksen sijaan. Mutta minä olin saanut sen jo. Olin uhmannut sitä pelkoa, joka on rajoittanut minun elämääni jo vuosikymmenen. Heti kun olin toipunut tarpeeksi käsittääkseni sen, se tuntui valtavan hyvältä ja vapauttavalta.

Tämän munakarvaepisodin myötä minä ymmärsin itsestäni ja kipupisteistäni asioita, jotka antavat mulle viimeinkin keinoja päästä niiden päälle. Elämä osoittaa taas pettämätöntä huumorintajua opettaessaan suurimmat läksynsä mitä banaaleimmissa tilanteissa.

En tiedä, oliko se osittain seurausta tästä henkisestä harppauksesta, mutta seuraavana päivänä minä edistyin myös fyysisen kivun kanssa huomattavasti. Sinänsä jännä, koska mennessäni setän luokse minun ei tällä kertaa edes yhtään tehnyt mieli kipua. Olin tosi väsynyt, ja mulla oli jotenkin vain sellainen kiss & cuddle -fiilis, kaipasin syliä enkä selkääni.

Pantuaan minua ensimmäisen kerran setä antoi minun ottaa pienet päikkärit. Joimme kahvit, ja setä sitoi minut, polvet koukkuun lähelle rintakehää ja kädet eteen kiinni. Sitten se sanoi kokeilevansa bambukepillä vähän erilaista tekniikkaa, ja minua rupesi pelottamaan. Ajattelin, etten siinä mielentilassa kestäisi kipua yhtään muutenkaan, ja mitä tahansa setä sitten toisenlaisella lähestymistavallaan sitten tarkoittikin, olin hyvin skeptinen sen suhteen.

Setä alkoi naputella lyhyitä, tiheitä ja hitaasti voimistuvia iskuja pakaroille yksittäisten kovempien sijaan. Yllätyksekseni minä huomasin nauttivani niistä. Sittenkin kun kipu kävi kovemmaksi, se oli sillä tavalla helpompaa kestää.

Mutta sitten setä otti sen kumiläpyskänsä taas käyttöön, ja sitä en sietänyt ensin yhtään sen paremmin kuin ennenkään. Aloin melkein heti vetääntyä kauemmas, ja lopulta kierähdin kokonaan karkuun. Mutta setä käski minua menemään sen kivun yli, ja kun minä oikein pinnistelin, minä pääsin hetkeksi. Silloin minun voihkaisut muuttui tuskaisista nautinnollisiksi. Kun setä lopetti lyömisen ja alkoi sormettaa minua, minun teki mieli pyytää lisää, mutta pelkäsin katuvani sitä, joten vaikenin.


Seurasi seksiä. Setä kokeili minun kurkkuani, puristi sitä. Se sitoi minut eri tavalla, jalat taakse ylös kiinni kun olin vatsallani sängyllä, ja nai minua suuhun. Sylki ja sormetti peppuuni ja pohti ääneen, panisiko minua tänään sinne. Setä irrotti minun jalkani ja tuli päälleni takaapäin, nai peppuuni ja minä vikisin ja voihkin tavallistakin enemmän. Olen kai joskus kirjoittanutkin, että peppuseksi on minusta parasta siinä asennossa, kokonaan vatsallani.

Sitten tapahtui taikoja. Setä otti pienemmät patarumpupalikat ja istui jalkojeni väliin rummuttamaan toista sisäreittäni. Ensimmäistä kertaa minä pääsin todella kivun päälle, niin ettei se enää tuntunut pahalta ollenkaan, pelkästään äärimmäisen nautinnolliselta. Niin ihanalta, että minun käsi siirtyi ensin vähän ujostellen jalkoväliini, ja aloin hyväillä itseäni samalla kun setä löi. Ujostelu unohtui hyvin pian. Minä en enää vain vastaanottanut kipua, minä runkkasin sillä. Pyysin setää lyömään lujempaa, enkä löytänyt sitä rajaa joka yleensä on tullut vastaan niin pian.

Toivoin hirveästi, että mulla olisi ollut vibraattorini käsillä. Sen avulla olisin melko varmasti siinä tilanteessa lauennut, olin kaikesta niin irti. Sormin en saanut siinä asennossa itseeni tarpeeksi tuntumaa, niin paljon kuin nautinkin.

Kello pelasi meitä vastaan, ja meidän oli pakko lopettaa aivan liian pian. En minä hirveän pettynyt pystynyt silti olemaan, niin ihmeellisen äärelle minä olin päässyt.

Eilen setä kävi täällä vain pikaisesti. Puristi kaulaani ja rintojani kun ratsastin sen päällä, laukesi minun sisälleni. Tunnelma oli jotenkin erilainen. Minusta tuntui etten olisi uskaltanut päästää ääntäkään, etten vain rikkoisi sitä. Menin nukkumaan lopenuupuneena mutta onnellisena siitä turvallisuudentunteesta, jonka setä jälkeensä taas jätti.

Tähänastiset kokemukset on olleet todella voimaannuttavia. Ei pelkästään seksuaalisesti, vaan paljon kokonaisvaltaisemmin. Matka minuun.

Setä on mulle varsinaista vaihtoehtohoitoa.

torstai 20. maaliskuuta 2014

Kinkyklubilla ja yökylässä.

Lauantaina menin setän seuralaisena kinkyklubille. Olin pukeutunut pelkkiin rintsikoihin, sukkanauhaliiviin ja verkkosukkiin, stringeihin sekä isoon miesten kauluspaitaan, jonka jätin ylhäältä auki niin että se paljasti toisen rintani. Tunsin muuten näyttäväni hyvältä, mutta ne sukat olivat edelleen vääränlaiset, ja puristivat reisiäni niin että minä jouduin niitä vähän nolostelemaan. 

Heti ensimmäisenä törmäsin Tetrikseen. Halattiin, ja minä humpsahdin samantien tiloihin. Yllätyin itsekin, että reagoin sen kosketukseen heti niin voimakkaasti. Vielä vilkuttaessani sille kauempaa olin ollut täysin cool!

Aloin haluta sitä helvetin kovaa. Se tuntui ja tuoksui niin hyvältä, ja piti sitä ihanaa, matalaa ääntä jota se tekee, eräänlaista hyminää. Huomasin myös suhtautuvani siihen tällä kertaa täysin alistuvasti, mille ei periaatteessa ollut vielä siinä vaiheessa mitään perustetta. En tiedä minkälainen kausaliteetti siinä piilee, mutta myöhemmin Tetris olikin minua kohtaan aika dominoiva, tukisti tukastakin. Tällä kertaa vietettiin kuitenkin ilta enimmäkseen eri teillä, eikä mitään sylittelyä kummempaa tapahtunut.

Alkuilta meni omia ja setän tuttuja moikkaillen. Minä olin totta puhuen aika voipunut, ja setä ajatteli piristää minua pistämällä minut köysiin roikkumaan. Kävi kuitenkin ilmi, ettei setän tarkoitukseen kaavailema teline kestänyt riiputtamista koko painolla. En päässyt siis vielä kokemaan köysien varaan nousemista.

Setä käski minua ottamaan paidan pois jo pöydässä, ennen telineelle siirtymistä. En ollut tyytyväinen. Hermoilin ja vitkuttelin, mutta riisuin paitani, ja kävelin telineelle kaikkien edestä aivan esiintymislavan viereen, siis sangen keskeiselle sijainnille.

En ollut uskoa korviani, kun melkein heti setän aloitettua sitomisen kaiuttimista alkoi kuulua miksaus tästä: 



Tämä on nyt sellainen our song type of thing, joten ajoitus oli aika saatanan siisti. Elämäni elokuvallisimpia hetkiä seistä siinä klubiväen edessä, kun setä sitoi ja lauloi mulle tätä musiikin mukana. En enää ajatellut missä olin ja miltä näytin. Otin kontaktia vain setään ja siihen sylittelevään tyhjyyteen, jonne menin piiloon aina kun setä meni minun taakse tai muuten etäämmäs, enkä voinut turvautua sen läsnäoloon.

Setä sitoi minut niin, että toinen jalkani oli ilmassa, ja minusta tuntui koko ajan siltä kuin olisin kaatumassa. Se sanoi, etten pääsisi kaatumaan, mutten pystynyt luottamaan siihen vaan jännitin tukijalkani väsyksiin. Kun setä oli valmis, se liero jätti minut siihen yksin, ja meni pöytään muka toimittamaan jotain asiaansa.

Mulla ei ole aavistustakaan, kiinnittikö kukaan minuun pienintäkään huomiota, mutta se tilanne oli joka tapauksessa valtava haaste mulle, ja setä tiesi sen. Se taisi tietää myös, että minä selviäisin ja jopa nauttisin siitä. Jollain lailla minä pystyin olemaan siinä aivan rauhassa. En minä kehenkään uskaltanut katsoa mutten kokenut tarvettakaan. Minä keskityin pysymään pystyssä, nojasin kaulaani taakse tunteakseni ylhäälle kiinnitetyn tukiköyden, ja nautin siitä miten setä oli minut siihen laittanut ja jättänyt.

Setä irrotti minut muuten, mutta jätti ylävartaloani sitovat köydet paikalleen, halusin niin. Sellaisessa paketissa minä sitten palasin pöytään istumaan, ilman paitaa pitkäksi aikaa. Aina kun minut esiteltiin uusille ihmisille, setä komensi minut kättelemään niitä, mikä oli epäilemättä siitä kovin hupaisaa. Minun kämmeneni oli sidottu toisiaan vasten ja käsivarret kiinni kylkiin, joten en voinut suoriutua kättelyistä kovinkaan sulavasti.

Setä oli ilmeisesti sitonut köydet rintojeni kannalta varsin imartelevasti (halterneck on aina hyvä!) koska ne kiinnittivät erään kerta kaikkiaan ihastuttavan naisen huomion. Se kysyi korrektisti sekä setältä että minulta lupaa nuolla niitä, eikä meillä kummallakaan ollut millään muotoa mitään sitä vastaan. En muista oliko se tässä kohtaa vai myöhemmin, mutta setä joka tapauksessa kehotti tätä myös nipistämään minua nännistä, ja tapahtui hänen tahtonsa.

Myöhemmin tämä samainen pakkaus kiipesi minun syliini ja vei melkoiselle tripille. Se nainen oli niin hauska ja ihana että ensin minua vain nauratti aivan kamalasti, enkä pystynyt ottamaan sitä oikein vakavasti, niin käsittämättömän viehättävä kuin se olikin. Mutta sai se minut vakuutettua, kun oli hetken läimätellyt ja nuollut kasvojani, ja alkoi hyväillä minua stringien alta. Kun vielä setä istui meidän vieressämme ja katseli, niin se asetelma keikahti yhtäkkiä aika herkulliseksi. Niin herkulliseksi, että mulle tuli överit siitä kaikesta makeasta jota olin muutaman päivän sisään saanut, ja minun oli pakko viheltää peli poikki.


Minusta ei sitten ollut sen illan aikana enää leikkijäksi muutenkaan. Olin uupunut ja hämilläni, eikä yksinkertaisesti ollut fiilistä eikä jaksamista mihinkään hurjempaan seikkailuun enää. Nyt se tietysti harmittaa, koska Peikko ja setä olivat kai suunnitelleet yhdessä jotain minun varalle, eikä se tällä kertaa sitten toteutunutkaan. Ymmärrän silti olla ylpeäkin itsestäni, kun en ruvennut enää mihinkään vasten omia tuntemuksiani. Onneksi myös minun setämiehet olivat herkkävaistoisia, eivätkä ruvenneet minua mihinkään houkuttelemaan.

Niimpä sen sijaan, että olisin pistänyt pääni häpeäpuuhun tai antanut köyttää pukille piiskattavaksi, minä vain istuin setän sylissä sen sormetettavana. Totta puhuen minä olisin jo sen sitomisen jälkeen ollut valmista kauraa lähtemään sen kanssa omalle petille, niin kuitti minä olin. Ja kuitenkin minä kiihotuin joka kerta kun se tuli minun lähelle.

Vaikka oli minun leikkihaluttomuuteeni toinenkin syy. Olen nyt setän kanssa huomannut, etten minä kestä kipua vielä hirveän hyvin. Se meni vielä kehumaankin jollekin, että minulla on erittäin matala kipukynnys. Tiedän, ettei se tarkoittanut sitä niin, mutta se jäi vaivaamaan minua, enkä halunnut osoittaa heiveröisyyttäni siinä kaikkien silmien alla. Näin jälkeenpäin se ajatus tuntuu melko hupsulta. Siitä jengistä kukaan tuskin katsoo nokan vartta pitkin yhtä tuskissaan kiemurtelevaa pikkulutkaa.

Lähdimme bileistä aika hyvissä ajoin, ja ajelimme viettämään ensimmäistä yhteistä yötämme. Naurettavan pieni määrä siideriä ja selkeä yliannostus setää sai minut sen verran sekaisin, etten muista tapahtumista senkään vertaa mitä yleensä. Muistan, miten setä istui tietokonetuolillaan ja laittoi minut ottamaan kyrpäänsä kurkkuuni. Joka kerta kun epäonnistuin, se läimäytti minua niin että korvassa soi. Muistan miten sopersin jotain rumaa kun se tuli minun päälle ja nai, muistan miten kovaa se puri minua niskaan ja korviin. Minä muistan, että olin onnellinen.

Mulle on joka kerta yhtä ihmeellistä, miten jokin niin raaka ja raju voi olla niin täynnä hellyyttä ja turvaa.


Aamulla herättyämme me kaksi pervohurjastelijaa harrastimme seksiä lusikassa. Sitten sain setää taas kurkkuuni, lisää läimäytyksiä, mutta myös hyvä tyttö -kehuja.

Ennen kuin lähdin, minä sain vielä piiskaa. Setä sitoi minun jalat yhteen ja kiinni sänkyyn, jotten pääsisi pakoon, ja istui päälleni rummuttamaan reisiä. Minä kestin sitä välillä jo paljon paremmin, mutta sitten taas luovutin ja aloin vikisemään, ja kun sen alkaa, ei kestä muka enää mitään.

Minun onneksi ja onnettomuudeksi setä tietää jo aika hyvin, milloin minä vain olen olevinani surkeaa, eikä päästä minua liian helpolla. Se ei lopettanut, vaan vaihtoi rumpupalikat siihen mustaan kumiasiaan jota inhoan eniten, ja löi sillä reisille ja pakaroille samalla minua sormettaen. Sitten se työntyi takaapäin minun sisään ja käski minua hieromaan itseäni samalla, antoi edelleen harvakseen iskuja ja puhui riettaita. Täydellistä seksiä.

Setä on ollut nyt muutaman päivän poissa kaupungista ja minä olen saanut rauhassa toeta. Hyvä niin. En minä tällaisen vuoristoradan kyydissä ole koskaan ennen ollut, ja olen kieltämättä potenut pientä pahoinvointiakin, kaikkien hyvien tuntemusten ohella. Jopa minun hormonitoiminta on mennyt sekaisin. Menkat oireili ennen aikojaan melkein pari viikkoa, ennen kuin lopulta tulivat - samana päivänä kun setä lähti. Ja nyt ne tekevät loppuaan, kun setä on huomenna tulossa takaisin. Se sika on ajastanut minun kropan omien tarpeittensa mukaan.

Viime viikot on olleet uskomattoman ihania, mutta omalla tavallaan tämä on ollut mulle myös tosi rankkaa. Minä olen aivan yhtäkkiä joutunut pois omilta mukavuusalueiltani monella eri tavalla, vaikka setä onkin edennyt minun kanssa varoen. Kun tässä vielä pitää pyörittää yksinhuoltaja-arkea ja opiskelua samalla, niin ei ole kummakaan että on pieni pää aika pyörällä.

Mutta kyllä minä vain voisin kuvitella tällaiseen elämään tottuvani.

tiistai 18. maaliskuuta 2014

Makeaa mahan täydeltä.

Maailma on sitten merkillinen pikku paikka. Ensin multa meinasi huveta hukkaan seksiin liittyvät kokemukset joista kirjoittaa. Sitten yhtäkkiä niitä rupeaa rytisemään lisää sellaista kyytiä, ettei ehdi blogiin päivittää.

Loppuviikon jäljiltä minulla on ruhjeita ja särkyä ympäri kehoa, ja tunne, että jopa minun mieltä on nussittu. Olen tästä kaikesta hengästyksissäni mutta onnellinen.

Torstaina minä menin jumpan sijasta setän luona käymään. Se esitteli mulle hankkimansa pienemmät patarumpupalikat, ja niiden "isoveljen", suuremman palikan jolla se on ensitapaamisesta asti minua pelotellut. Minä olin ajatellut, ettei se vielä käyttäisi niitä minuun, että se vähän säälisi minua pikkuista ja ennestäänkin mustuneita pakaroitani. As if. Naituaan minut raukeaksi se istui reisieni päälle rummuttamaan minun peppuani pienemmillä palikoilla.

Ensin se oli harhaanjohtavan nautinnollista. Aluksi ei kivuliasta ollenkaan, sitten kipu alkoi lähteä kasvamaan asteittain jostain syvältä. Se tuntui ihanalta siihen asti, että se oli yhtäkkiä aivan helvetin inhottavaa. Hämmentävästi tämä käänne tapahtui vielä ensin toisella, ennestään aremmalla puolen, niin että olin hetken konkreettisesti puoliksi tuskissani ja puoliksi nautinnoissani.

Luulen, että se oli isompi palikka jonka otepään setä upotti pilluuni, ja käski sitten nuolemaan sen kunnolla puhtaaksi jotta voisi käyttää sitä minuun. Setä käski minut selälleni reidet levällään. Minua ei ole koskaan ennen lyöty sisäreisille, ja se sattui aivan saatanasti. Vedin heti polvet yhteen ja kiemurtelin kivussani, mutta setä kovisteli minut avaamaan jalkani uudelleen, uhkasi lyövänsä jonnekin muualle kuitenkin jollen sitä tee. Taisi ehtiä lyödäkin jalkaani, ennen kuin tottelin kauhuissani.

Minä en oikeastaan muista kuin yhden lyönnin joka pudotti minut jonnekin, mutta ilmeisesti niitä oli useampikin. Minun reidessä on suuri, pahannäköinen muistelma muistona siitä. Onneksi setä ei kuitenkaan rääkännyt minua kauan, vaan pääsin pian toipumaan pelostani.

En muista oliko se ennen vai jälkeen rumpupalikoiden, mutta setä asettui tietokoneensa äärelle ja käski minut ottamaan suihin, aikomuksenaan katsoa samalla pornoa. Se kuitenkin laukesi ennen kuin ehti löytää mieleisensä pätkän, ilmeisesti oli pieniä vaikeuksia keskittyä selailuun samalla. Ajatus oli silti ihana, juuri sellaista pientä esineellistämistä josta minä pidän.

Perjantaina meillä oli sitten steak & bj -päivä. Minä tarjosin nuorta lihaa ja setä kokkasi sen. Muutaman kuukauden vanhan sonnin sisäfileetä perheeni tilalta nimittäin. Sillä aikaa kun potut muhivat pannulla, setä asettui mukavasti sohvalle minun imettäväkseni.

Syötyämme siirryimme sänkyyn. Taas setä käski minut päälleen kuusysiin, se on tainnut tehdä niin järjestelmällisesti joka kerta sen jälkeen kun luki sen olevan minusta epämukavaa. Minä sain täydellistä suuseksiä, setä sai paskaa poskihoitoa. 69 on sille epäreilu asento, koska mitä paremmin se hoitaa hommansa, sitä surkeampaa suuta se saa. Setä käski minut päälleen ratsastamaan, ja nautimme vaniljaa pihvin päälle. Köllöteltiin sylikkäin, juteltiin ja naurettiin. Ei paskempaa.

Lauantaina tapahtui ja sattui, totisesti. Kävin heti aamusta viemässä muksun yökylään ja menin hakemaan setää kinkyklubireissulle. En muista yhtään mitä tehtiin, mutta kai meillä aika lempeät aamupanot oli. Minä olin jännityksestä paskahalvauksen partaalla, enkä ensin tiennyt olisiko minusta edes mihinkään, mutta kyllä setä sitten sai minut rentoutumaan aivan riittävästi.

Sitten setä ajoi minut päivähoitoon Peikon (entinen Grinch, en koe enää mielekkäänä käyttää sitä salanimeä) luo. Olen odottanut Peikon leikitettäväksi pääsyä viime syksystä asti, joten olin jokseenkin into piukassa kun se viimeinkin kävi oikeasti päinsä. Paineessa myös, koska en taaskaan tiennyt yhtään mitä odottaa. Noitten setien kanssa saa aina seilata ventovierailla vesillä. Ei tiedä tyttö mihin on joutunut, ei ennen eikä oikein jälkeenkään.

Peikko veti minut perässään sohvalle ja kyseli minulta minun voinnista ja setästä. Tukisti tukkaa nahkakäsinein, veti sitten polviensa päälle makaamaan, pitäen koko ajan lujasti hiuksistani. Nosti hameen helmaa, silitteli minun peppua ensin sukkahousujen päältä ja riisui ne sitten pois. Peikko katsoi setän jättämiä jälkiä ja kysyi, millä ne on tehty. Se kysymys oli helppo, vaikka olinkin jo tiloissani ja ymmärrykseni normaalia heikommalla tolalla. Unohtaisin oman nimeni ennen kuin patarumpupalikat.

Siinä sohvalla Peikko sormetti ja läimäytteli minua, kovaa. Kävi sitten hakemassa liukkaria ja wandin, jota laittoi minut pitelemään klitoriksellani samalla kun sormetti minua joka puolelta. Kerran annoin voimattomana wandin valahtaa pois paikaltaan kädessäni, mutta Peikko tiukkasi heti, oliko joku luvannut ottaa sen pois. Se ei huutanut, ei sanonut sitä mitenkään rumasti, eikä satuttanut minua millään tavalla sanojensa tueksi. Sen ei tarvinnut. Minä en olisi antanut sen tapahtua uudelleen vaikka olisi tuntunut miltä. Ei siksi, että olisin pelännyt sitä mitä siitä seuraisi, vaan yksinkertaisesti siksi, että Peikko kielsi.


Sitten en osaakaan oikein sanoa mitä kaikkea kävi. Kaikki mitä tämän jälkeen kirjoitan, on yhtä mosaiikkia.

Makuuhuoneessa Peikko käski minun riisuutua kokonaan, ja nostaa käteni ylös. Se kahlitsi minut ranteista katossa olevaan koukkuun. Toiselle puolen jäi suuret peilikaapit, joista minä sitten näin miten Peikko ruoski ja käsitteli minua. Sitä oli hämmentävän ihanaa katsella.

Peikko kiinnitti nänneihini nipistimet, vaihtoi ne jossain vaiheessa ja kiinnitti niiden välille ketjun. Se antoi sen mulle pideltäväksi suussani, ja sanoi, että se ei sitten saa tippua. Minä pidin siitä ketjusta kiinni kuin elämästäni, niin tiukasti että kuola valui suupielistäni. Eikä se pudonnut, vaikka Peikko piiskasi minua, eikä silloin, kun se sormetti minua ja piteli minua wandilla minuuttitolkulla orgasmin partaalla. Jossain vaiheessa muistan nousseeni käsieni varassa ilmaan Peikon kosketuksen alla, kun nautinto kävi jo melkein tuskalliseksi.

Kun Peikko näytti ja esitteli minulle Mustan Kostajan, minua rupesi ihan tosissani hirvittämään. Minä olin lukenut siitä ja tiesin pelätä. En osaa oikein selittää millainen väline se on. Musta, kova ja melko litteä, vähän niin kuin leikkimiekan ja pampun risteytys. Ensimmäistä kertaa tuli mieleen, että ehei, tuolla sinä et minua kyllä lyö. Löi se. Minä muistan miten katsoin peilistä, kun Peikko seisoi minun takana ja se musta saatana iski pakaroilleni, mutten muista kuinka hyvin tai huonosti sitä kestin ja miten se loppui.

Peikon hapsupiiska löi minua paikkoihin joihin ei oltu aiemmin kajottu. Selkään, vatsaan, häpyyn. Peikko käski minua levittämään jalkani kun löi hävylle, ja komensi avaamaan ne uudelleen kun yritin laittaa ne kiinni. Vaikka yritinkin sillä tavalla karkuun, olin yllättynyt ettei se ollutkaan niin kamalaa kuin olin pelännyt. Jotenkin sitä ajattelisi, että se on arin mahdollinen paikka mihin voi lyödä, mutta kyllä minä enemmän sisäreisiäni arastan.


Sitten oli se likainen temppu josta Peikko ja setä oli sopineet. Setä soitti Peikolle kesken kaiken, ja minut laitettiin puhumaan sen kanssa puhelimessa samalla, kun Peikko käsitteli minua. Peikko oli irroittanut minut katosta ja jouduin pitelemään puhelinta itse.

Setä jutteli aivan muina miehinä, kyseli typeriä siitä mihin me mentäisiin syömään, ja mitäköhän sillä mahdollisesti tekisi mieli syyä, eikä ollut kuulevinaan miten minä voihkin ja huusin. Aivan kamala tilanne! :D Minun teki mieli karjua sille, että syö perkele mitä tykkäät. Samalla olin jotenkin niin alistuneessa mielentilassa, että minä kuitenkin menin kuin pässi narussa ja yritin ihan tosissani pähkäillä, mitä sen kannattaisi syödä. Älytöntä. Sitä kidutusta en kestänyt kauaa, vaan käytin ensimmäistä kertaa keltaista valoa päästäkseni siitä pinteestä.

Punainen valo ei minun mielessäni käynyt kertaakaan, mutta vihreä kävi parikin kertaa. Jostain syystä en saanut sitä kuitenkaan sanotuksi, mikä on erityisen harmillista siksi, että nyt en saa palautettua mieleeni, mitä Peikko silloin teki kun minusta tuntui niin hyvältä. Minusta tuntuu, että toisella kerralla se teki jotain minun rinnoille, jotain mikä teki kipeää mutta tuntui mielettömän nautinnolliselta. En ollut silloin peiliin päin, vaan ovelle, edelleen kahleista kiinni katossa, se on kaikki mistä saan kiinni. Toinen tilanne on karannut täysin minun mieleni ulottumattomiin.

Peikolla oli melko suuri puinen leluarkku, jonka päälle se käski minut makaamaan. Se laittoi minut jotenkin kiinni käsistä ja jaloista, nilkoissani oli nahkakahleet mutta se käytti köyttä myös. Minä keskityin kiinnitystäni enemmän katselemaan itseäni peilistä, pikku Narkissos. Se oli niin omituista. Minä siinä paikalleni pakotettuna, alastomana ojentuneena ja täysin alistuneena, kuin vieras nainen. Se oli... kaunista.


Siinä arkun päällä Peikko täytti minut kokonaan. Sain jotain sekä peppuuni että pilluuni sormien lisäksi, ja wandia klitorikselleni. En tiedä mitä välineitä Peikko käytti, minä näin ne kyllä myöhemmin mutta en tullut rekisteröineeksi muuta kuin varsidildon, enkä tiedä käyttikö se sitä. Peikko sanoi jälkeenpäin jotain siitä, että se oli vähän pelännyt olleensa liian raju, kun olinkin niin tiukka. Setäkin sanoi joku päivä, ettei se saata uskoa että minä olen synnyttänyt. Praise the Lord, minä en ilmeisesti olekaan sinkunut pilalle!

Kun kaikki oli ohi, Peikko kääri minut peittoon ja otti minut viereensä sängylle. Oli niin ihana olla. Sanoin Peikolle, että minun kroppa tuntuu vedeltä. Tiedän, että se kuulostaa hämärältä, mutta se on paras kuvaus jonka keksin. Ihan kuin koko keho olisi hiljakseen lainehtivaa vettä, kevyt ja raskas yhtä aikaa, kannattelevaa pehmeyttä.

Jotta väärinymmärryksiltä vältyttäisiin, tähdennettäköön, että Peikko pysyi housuissaan koko kohtaamisen ajan. Peikko on mulle kuin isoveli, joka ottaa minut mukaansa jänniin juttuihin.

Tovin toivuttuani kävin suihkussa ja siistiydyin. Peikko saattoi minut takaisin setän luo seuraavaan kyläpaikkaan, josta sitten suunnattiin porukalla illan klubille.

Olin aikonut kirjoittaa koko loppuviikon kokemukset yhteen pötkyyn, koska sellaiselta se minun päässä tuntuu. Taidan kuitenkin ystävällisyydestä lukijaa kohtaan katkaista tämän kertomuksen tähän, vartomaan jatkoa klubi-illan ja sitä seuranneen yön ja aamun tapahtumista.

torstai 13. maaliskuuta 2014

Pikapano.

Meidän piti tavata setän kanssa uudelleen vasta tänään, mutta eilen se laittoi mulle kesken päivän viestin, ehtisinkö käymään pikaisesti. Alta puolen tunnin olin sen ovella.

Kun setä vetää pikaset, seurauksena on tytöllä niin arka takamus että istumisesta tulee harkinnanvaraista. Hampaanjäljet ja mustelma olkapäässä sekä kipeät ja verille purrut korvat. Verille. Se sipaisi sitä sormenpäähänsä ja laittoi minut maistamaan. Ja kaiken tämän ohella suorastaan hemmotellun hyvä olo.

Setä suukotteli minua ja tutki edellisestä kerrasta syntyneet jäljet. Se meni käymään vielä pesulla, ja minä istuin sängylle odottamaan pitkässä paidassa sääret jo paljaina. Palattuaan se jutteli mulle vielä hetken, ja tuli sitten niin äkkiä lähemmäs, että huomasin haukkovani hiljaa henkeä. Jälleen kerran hain setän kalun huulilleni.


Setä asettui sängylle ja käski tulla päälleen niin, että se saattaisi nuolla minua - ja lopettaa sen ujostelemisen, koska minun peppu on juuri sellainen mistä se tykkää. Ei auttanut kuin mennä, eikä se ollut enää ihan niin vaikeaa. Setää samalla imien minä pystyin välillä työntämään mielen teorian syrjään, ja keskittymään vain siihen, mitä minä tunsin. Setän kielen, hyväilyt ja näykkäisyt, kalun kovana käsissäni ja suussani. Kohta setä pyysi minua lopettamaan hetkeksi, koska ei halunnut vielä tulla, ja sitten oli enää minun nautintoni. Häpeän pelko palasi hetkittäin, mutta tällä kertaa en pyytänyt setää lopettamaan.

Setä tuli päälleni, minun jalkani sen harteilla. Se puri minua korviin ja olkapäähän, ja kun se laukesi, se karjahti minuun painautuneena niin että minun korvaan koski. Tärisi ja nytkähteli minun päälläni, sisälläni. Setän tulemiset on näyttävyydessään juuri sellaisia mistä minä pidän, mitä en ole ikinä ennen nähnyt. Tuntee totisesti, että maksaa vaivan saada se nauttimaan, koska sen orgasmit on niin väkeviä.

Hetken sylittelyn jälkeen sain sitä piiskaa mitä eilen pyysin. Makasin vatsallani sängyllä ja rutistin tyynyä, kun setä alkoi ensin koettaa jalkapohjiani bambupiiskallaan. Se löi ensin tosi sievästi, ja jokseenkin yllättävää, minä nautin siitä. Se ei poltellut samalla tavalla kuin pakaroilla - ensin. Sitten kun setä alkoi lyödä kovempaa ja uudestaan samoihin kohtiin, se meni jo aika ikäväksi. Setä nauroi kun se näki miten minuun alkoi sattua. Se huvitti, pelotti, kiukutti ja kiihotti minua. Ei ihme, että sellaisista cocktaileista menee muisti.


Setä vaihtoi bambun siihen kumiseen asiaan (kuulemma jokin, jonka avulla kiristetään paljun pressu paikalleen) ja istui reisieni päälle. Minun peppu oli edellisistäkin lyönneistä arka, joten aloin melkein heti yrittää taas piiloon. Se kipu on inhottavaa, vähitellen voimistuvaa ja jälkikäteen polttavaa. Reisille setä löi ilmeisesti sievemmin, koska niille osuneet iskut olivat paljon miellyttävämpiä, jopa vähän kiihottavia. 

Setä ei piinannut minua onneksi kauaa, vaan alkoi sormettaa minua takaapäin. Tuntui aivan jumalattoman hyvältä. Nousin vatsaltani melkein polvilleni sitä kosketusta kohti. Setä työntyi takaapäin sisääni ja käski minua hyväilemään itseäni samalla kun se nai minua. Kun vain minun pilluparka ei olisi ollut kaiken tämän viikkoisen jäljiltä niin arka, tai pikemminkin tunnoton, se olisi voinut siinä tilanteessa olla jymymenestys. Mun mieleen alkoi nousta runkkuajatuksia siitä miten se minua nai ja käyttää, ne tuli jostain enkä saanut niitä pysähtymään. Ne oli niin voimakkaita, että sain pidätellä itseäni puhumasta niitä ääneen. Mulle ei ole koskaan käynyt seksin aikana noin.

Setä sanoi haluavansa laueta minun suuhun, ja minä imin sen uudelleen vapisevaksi. Minusta on niin ihanaa ottaa siltä suihin. Sen kalu on siihen täydellinen, ja setä tosiaan näyttää ja välillä kertookin miten paljon siitä nauttii. Se kiihottaa minua aivan helvetisti.

Pahus, minähän menin märäksi tätä kirjoittaessa! Onneksi iltapäivään ei ole pitkä aika.

keskiviikko 12. maaliskuuta 2014

Setäseksiä & -sessio.

Lyhyen ajan sisällä on tapahtunut paljon. Niin ikimuistoisia asioita kuin ne onkin olleet, minun on jälleen hirvittävän työlästä koettaa muistaa, mitä kaikkea on tapahtunut ja miten. Jos viimeksi kirjoittaessani olin kronologisesta järjestyksestä epävarma, nyt minulla ei ole siihen enää minkäänlaista otetta.

Mulla on kuitenkin tarve kirjoittaa, nyt kun kerrankin on siihen aihetta, joten oksennan nämä nyt sormistani. Olen pahoillani tekstin olemattomasta jäsentelystä ja heikosta tasosta,  tämä on tietynlaista ajatusvirtaa. Enemmän loki- kuin varsinaista blogitekstiä.

...


Palasin sunnuntaina kotiin hiihtolomareissulta, ja setä tuli illalla käväsemään. Oltiin sovittu jättää sessioinnit sikseen ja paremmille päiville, koska naperon nukkuessa viereisessä huoneessa ei mitään hirveää kinkysirkusta kannata alkaa pyörittämään. Siispä harrastimme seksiä suunnilleen perinteisin menoin.


Setä painoi minut eteisen seinää vasten ja riisui, suuteli ja kosketteli minut märäksi. Se istui sohvalle ja käski minua ottamaan suihin. Minä polvistuin sedän eteen, nuolin ja imin ensin sen kalun kärkeä ja otin sitten sen pikkuhiljaa syvemmälle ja syvemmälle suuhuni.

Setä antoi minun edetä ensin omaan tahtiini, mutta kun aloin upottaa kalun aina vain lähemmäs kurkkuani, se nappasi minua tiukasti tukasta ja alkoi painaa päätäni itseään vasten. Päästäkseen kokonaan sisään setä ohjasi minut makaamaan selälleni petille ja alkoi naida suuhun, samalla hyväillen minua.

Setä käski minut polvilleni ja alkoi panna minua takaapäin, vetäen hiuksista niin että jouduin taivuttamaan selkäni kaarelle. Samalla setä painoi suussaan kostuttamaansa sormeaan peppuuni, ja työnsi sitten itsensä sinne, naimaan laukeamiseensa asti.

Myöhemmin setä laittoi kumartumaan kasvojensa eteen ja nai minua sormillaan kumpaankin paikkaan. Minun oli pakko keskeyttää se siitä pariinkin otteeseen, koska minua niin hävetti olla sen edessä sillä tavalla paljastettuna. Sitä paitsi pepun sormettaminen katseen alla herättää minun mielessäni melkoisia kakkakauhuskenaarioita, ei voi mitään. Pelkään, että joudun täydellisesti häväistyksi.

Setä nai ja hyväili minua perusteellisesti. En tiedä miten sen sanoisin ilman, että kuulostaa pelkältä puheelta, mutta tuntui paremmalta kuin koskaan. Sanoinkin, että jos minusta olisi tuntunut samalta kun olen yksin, olisin saanut luultavasti ainakin kahdeksan orgasmia. Täydellinen, kokonaisvaltainen, loputon nautinto, mutta ei siltikään sitä saatanan kliimaksia. Ensimmäistä kertaa elämässäni se alkoi oikeasti vituttaa. Jos en laukea vaikka nautin niin paljon, niin liekö laukean sitten koskaan.

Kun setä oli lähtenyt, minä aivan kertakaikkisesti sammuin. Nukuin jonkinlaisessa horkassa, heräsin jossain vaiheessa ja olin varma että se on siinä minun vieressä. Käännyin kömpiäkseni sen syliin ja vasta sitten tajusin, että se on poissa.

...

Eilen minä menin setän luokse. Sen piti tehdä meille keittoa, enkä osannut arvata, että joutuisin itse heti liemeen.

Sain tuskin takin ripustettua naulakkoon, kun setä jo nappasi minua kipeästi tukasta. Se vaikutti kamalan vihaiselta mutta hallitulta, ja murisi hampaidensa välistä minun saavan nyt kärsiä viimeviikkoisesta kiusanteostani. Ihan pikkiriikkisen minä vain olin härnännyt: lähetin sille kuvan pyllystäni tietäen sen olevan jo ennestäänkin panetuksen vallassa tilanteessa, jossa ei saattanut oloaan helpottaa. Nyt saisi pikkulutka siis varsinaisen kurinpalautuksen. Tuntui onnelliselta kun tajusin sen, mutta samalla minua hirvitti ajatus, miten kovasti se satuttaisi kun haluaa todella rankaista. Kun on niin raivossaan.

Setä riepotteli minut sängylle ja repi vaatteet päältäni. Se painoi minut vatsalleni, ja komensi laittamaan kädet selän taakse. Se sitoi ne kovakouraisesti kiinni, ja alkoi lyödä, kamalan kipeitä iskuja pakaroille jollain minulle siinä vaiheessa vielä vieraalla uudella lelulla (myöhemmin se paljastui pieneksi, taipuisaksi, kumiseksi joksikin).

En kestänyt kovinkaan montaa iskua ennen kuin aloin yrittää peittää itseäni käsilläni, jotta saisin enemmän aikaa iskujen väliin, ne tulivat niin tiheinä ja polttavina. Kädet pois edestä, heti! Lisää iskuja, lisää kipua. Kun en enää uskaltanut yrittää peittää itseäni, yritin kierähtää aina lyönnistä poispäin, mutta sain välittömästi komennon palata takaisin paikalleni, ja muutaman iskuun reiteenikin - en päässyt pakoon. Lopulta minun huuliltani pääsi heiveröinen älä, pyyntöjä lopettaa, mutta setä ei ollut vielä lopettanut.

Setä heittäytyi selälleen sängylle piiska kädessään, ja repi minut tukasta jalkojensa väliin. Luulen, että sen täytyi olla tässä välissä, kun se repi käteni vapaiksi köysistä. Setä painoi kalunsa rajusti suuhuni imettäväksi, käski käyttää käsiäni myös. Samalla kun  otin setältä suihin, se löi minua pitkällä piiskallaan toinen käsi hiuksissani, ja kielsi keskeyttämästä hetkeksikään. Jossain vaiheessa se nosti minut tukasta päälleen ratsastamaan, läimäytti minua pari kertaa kasvoille ja puristeli, puri ja nipisteli rintojani. Rakastan kun se tekee niin, satuttaa kun on sisälläni.

Kai jonkin aikaa siitä setä veti minut hellästi lähelleen. Nyt se on ohi. Minä olin pikkuisen pettynyt, koska minusta tuntui, että olisin voinut jo ottaa lisää piiskaa. Istuin hajareisin setän päällä ja sylissä rauhoittumassa, kun se jutteli minulle.

Kun nousin siitä, sain kai jälleen kehotuksen ottaa suuhuni. Tottelin, aina siihen asti kunnes setä laukesi karjuen ja vapisten. Mikä ei voi olla totta. Se ei voinut tapahtua sen jälkeen kun olin ollut setän päällä, koska muistan ynähdelleeni avuttomana sen lauetessa vielä vähän peloissani sen vihaisuudesta, enkä ollut enää sitten kun setä oli jo hellitellyt minua. Samalla sen kuitenkin täytyi olla jälkeen sen, kun se oli ollut pillussani, koska se sanoi jotain siitä miten saisin maistaa itseni.

Setän muisteleminen tuntuu samalta, kuin yrittäisi muistaa uniaan. Unet ja setä ei noudata tämän maailman logiikkaa.

Minullakin oli setälle pieni yllätys, todellakin pieni verrattuna siihen yllätykseen minkä se oli järjestänyt mulle. Se oli aiemmin vinkannut pitävänsä sukkanauhaliiveistä, joten minä kaivoin kaapissa vuosia pölyttyneet hepeneni esiin. Omaksi yllätyksekseni minä ylipäätään sovin niihin, ja näytin niissä jopa aika hyvältä. Sopivia sukkia mulla ei niihin oikein ollut, mutta sen verran menettelevät että pakkasin ne reppuuni.

En ollut vielä yhtään varma, kehtaisinko niitä tamineita päälleni setän luona pukea, ja kerroin niistä jokseenkin tunnustelevasti, rohkaisua hakien. Setä kehotti huolettomasti laittamaan ne ylleni, ja  minua rupesi koko lailla kaduttamaan koko juttu. Vitkuttelin niiden pukemisessa tahallani, ja kun lopulta olin valmis, minua pelkästään ujostutti. Mutta setä taisi pitää näkemästään, ja minä totuin tilanteeseen pikkuhiljaa.

Setä halusi ottaa minusta kuvan, ja sitoi minut sitä varten. Polvet koukkuun alleni ja kädet selän taakse. Halusin jäädä köysiin vielä siksi aikaa, kun setä editoi ottamaansa kuvaa. Tunnustelin köysiä, sitä miten ne kiristyivät ympärilläni kun jännityin kiihottuessani.

Setä lähti hakemaan keittotarpeita ja minä jäin (ihan vapaaehtoisesti) pesemään astioita. Kun setä palasi, se jäi keittiönovelle tupakoimaan ja katselemaan miten tiskasin hepenissäni. Aina välillä se kävi kiusoittelemassa minua, painautui takaapäin minua vasten ja hyväili, välillä vähän läimäytteli tai puri, paskiainen. Ennen kuin olin saanut työni loppuun, se riisui stringini ja tuli takaapäin sisälleni, painoi minut kumaraan likaisen altaan ylle. Ohjasi sitten lattialle ja nai minua siinä. Ärisi mulle miten pervo minä olen kun kiihotun sellaisesta, vanhasta sedästä panemassa minua likasella lattialla.

Se aikoi jo lopettaa mutta minä rukoilin sitä jatkamaan. Tuntui niin uskomattoman hyvältä, ja se tilanne kieltämättä kiihotti minua kaikessa kieroutuneisuudessaan. Kun setä oli lauennut, jäin vähäksi aikaa velttona makaamaan siihen lattialle. Nousin jalat heikkona ylös ja tiskasin loppuun.

Vielä myöhemmin setä pyysi minua ottamaan suihin samalla kun se pyöritteli lihapullia. Se touhu keskeytyi hetkeksi, kun taustalla kuuluva Zappa sai minut purskahtamaan nauruun. Kokosin itseni ja jatkoin vielä hetken, mutta asento oli vähän huono ja minun niskoihin alkoi sattua. Istuin hetken polvillani setän jaloissa ja hieroin kasvojani sen reisiin. Tuntui ihanalta olla siinä.

Pyysin setältä vielä lisää piiskaa sillä uudella kumilelulla, ja se uhkasi piiskailla minun jalkapohjiakin. Mutta sitten aika olikin loppu ja minun oli mentävä, joten se jäi sitten seuraavaan kertaan. Se lienee huomenna.

Oli hemmetin hyvää keittoa. Siitäkin huolimatta, että chiliä oli huomattavasti enemmän, kuin mihin olen tottunut.

sunnuntai 2. maaliskuuta 2014

Session herättämien ajatusten selvittelyä.

Setä taisi nyt unohtaa sulkea jonkin tulpan jäljessään, koska minä valun jo toista vuorokautta reisilleni. Kahdeksan tunnin ajomatkakin meni ihan hujauksessa palautellessa endorfiinipäissäni sotkemaani muistia.

Perkeleen pikkulutka.

Se on vielä parempi kuin suloinen pikku narttu. Sen ajatteleminenkin on kuin viskaisi kiven tyveneen, valtava läiskähdys rinnan alla. Kasteleekin joka paikan.

Setällä oli muutenkin kaikki oikeat sanat, se sai minut tuntemaan itseni kauniiksi ja viehättäväksi. Ensin seistessäni alastomana sen katseltavana kädet kietoutuivat huomaamattakin vartalon peitoksi, kunnes minua kiellettiin peittämästä itseäni sillä tavalla. Ei voinut olla kovin paljoa myöhemmin, kun makasin sängyllä täysin paljaana ja raukeana, jo suorastaan nauttien siitä, että tiesin sen katsovan minua tupakkansa takaa.

Niihin köysiin minä kyllä rakastuin niin, etten pääse niistä enää ikinä kokonaan vapaaksi. Paras seksilelu koskaan. Se, miten setä kiusoitteli niillä ensin, kuljetti ihan kevyesti köyden karheaa päätä vatsaa ja rintoja pitkin, ja sitten niillä samoilla silittevillä köysillä sitoi minut naitavakseen... Vähemmästäkin menee nainen mielettömäksi.

Ja se silmien sitominen ennen kuin toinen on edes koskettanut kunnolla. Tuntui siltä kuin olisi ollutkin vain minä ja se nautinto, joku toinen vain ja ainoastaan kosketuksena ja kipuna minun iholla, lihana minun sisällä. Ja kun minulle sitten annettiin minun näköni takaisin ja setä yhtäkkiä olikin siinä minun kontaktin ulottuvilla ja minun kanssa, se räjäytti kaikki tuntemukset taas seuraaville taivasten ja helvettien tasoille. 


Setän käyttämästä piiskastakin minä pidin, kaikessa pirullisuudessaankin. Se laittoi minut kokeilemaan sitä ensin itse pohkeeseeni. En muista, olenko eläessäni pidellyt minkäänlaista piiskaa (paitsi hampaissani), eikä todellakaan tuntunut millään tavalla ominaiselta. Pelkäsin, kaikessa paradoksaalisuudessaan, että satuttaisin sillä itseni, mutta se ei suureksi helpotuksekseni tuntunutkaan yhtään miltään. 

Setän antamat iskut pepulleni sen sijaan polttelivat aika tavalla. Huomasin puristavani varpaillani sängyn laitaa aina kun tiesin seuraavan iskun tulevan. Siitä jäi niin kauniita jälkiä, että melkein toivoisin ettei ne lähtisi ollenkaan pois. Melkein. Tällä hetkellä niistä on kieltämättä pieni riesakin, kun joudun piilottelemaan pyllyäni kotiväeltä. Mutta lisää minä niitä haluan.

Minä en arvannut, että nauttisin setän kanssa noin paljon, mutta tiesin kyllä, että se olisi mulle hyvä. Luulen, että se varmuus tuli sen tavasta kirjoittaa. Sitähän minä olen monta vuotta opiskellut, merkitysten metsästämistä riveiltä ja niiden väleistä. Se, miten ihminen kirjoittaa, vaikka sitten ihan yksinkertaisiakin viestejä, voi minun mielestä paljastaa paljon siitä, miten se näkee ja kokee maailman. Ei minun kanssa kuitenkaan tarvitse sanojaan varoa kirjallisuustieteellisen kritiikin pelossa - sen nimittäin yleensä huomaa suht helposti, onko mahdolliset ongelmat tekstin vai ajatuksen tasolla.

Minä en vielä tunne setää enkä tiedä siitä paljoakaan, mutta minä olen vakuuttunut siitä, ettei se tekisi mulle pahaa, vaikka satuttaakin. Saatan kuulostaa naiivilta mutta en ole, päin vastoin mulla on melko korkeakin kynnys luottaa kehenkään. 

Olen valtavan innoissani, vaikken oikein tiedäkään, mitä odottaa. Seuraa tästä sitten mitä hyvänsä, en epäile vähääkään, etteikö se olisi pahuksen ihanaa. 

lauantai 1. maaliskuuta 2014

Sessio setän kanssa.

Kosmoksella on konstinsa kieltää ja kurittaa: petollinen vaniljaprinssini vietti keskiviikon vessassaan vatsatautisena sen sijaan, että olisi vehdannut minun kanssani. En viitsinyt olla pettynyt. Minulle oli ilmaantunut perjantaille paljon mielenkiintoisempaa ohjelmaa.

Vaikken ole kinkyverkostoani aktiivisesti laajentanut, minä olen seurannut ihmisiä vähän kauempaa. Uteliaana kurkistellut, millaisia ihmisiä näiltä vesiltä löytyy. Toisin sanoen stalkannut tyyppejä kinkyfoorumeilla. Päiväunelmoinut niistä kuin pikkutyttö poikabändeistä.

Tapahtuipa sitten näinä päivinä niin, että minä pääsin todellisuudessa tekemisiin yhden tällaisen päiväunelmani kanssa. Se ei varsinaisesti ole ihan poikabändityyppiä. Reilusti vanhempi, rietas ja rosoinen pervo - Pikkusiskon toiveiden täyttymys. Sanon sitä vastedes setäksi.

Menin sen luokse eilen ensimmäistä kertaa. Ei edes jännittänyt niin paljon kuin pelkäsin, asteikolla yhdestä kymmeneen nipin napin 28. En meinannut koko aikana saada sanaa suustani, mutta enpä minä sinne verbaalista lahjakkuuttani esittelemään mennytkään. Kahvikupillisen jälkeen setä kysyi lupaa minuun, ja minä annoin.


Setä oli päättänyt sitoa minun silmät. Sain silmilleni huivin ja käskyn seistä katseltavana. Sitten setä riisutti minut vaatteen kerrallaan. Paita pois, farkut, rintaliivit ja pikkuhousut. Jokaisen vaatteen jälkeen setä otti aikansa katsella ja kommentoida, ennen kuin kehotti riisumaan lisää, käski välillä kääntymään ympäri jotta näkisi joka puolelta.

Piinallistahan se oli seistä sillä tavalla toisen katseen alla, mutta huivi lohdutti sentään vähän. Minä en nähnyt sitä katsetta joka kulki kehollani, ja se mitä minun katseeni olisi paljastanut, sai olla vielä piilossa. Saatoin keskittyä oman jännitykseni sijaan vain kuuntelemaan ja odottamaan, mitä seuraavaksi tapahtuisi. Setä oli nyt ottanut vallan minuun, ja se alkoi kiihottaa minua sitä enemmän mitä paljaammaksi se minut edessään komensi.

Kun olin riisunut alushousuni ja olin kokonaan alaston, setä käski minun levittää jalkojani ja tuli lähemmäs katsomaan, kaikkialta. Seurasi pieni keskeytys, jonka jälkeen palasin paikalleni, selin setään odottamaan. Se alkoi nyt viimein lähestyä minua hitaasti takaapäin, mielihyvästään muristen. Tunsin ihoani vasten hengityksen ja parran, ja ennen kuin setä oli edes koskettanut minua, olin jo aivan märkä.

Seuraavaksi sain käskyn mennä selälleni sängylle ja nostaa polveni ylös. Setä kokosi köytensä, käski minun levittää jalkani ja katseli hetken tyytyväisesti urahdellen. Se kuljetti karheaa köyttä kevyesti ihollani, ja veti sitä edestakaisin pitkin reittäni, ennen kuin alkoi sitoa minua. Uskomaton tunne. Se köysi ja sen kevyt karheus, ja se täydellinen antautuminen, kun annan toisen solmia minulta viimeisenkin vapauden.

Setä köytti käteni ja jalkani koukkuun sivuilleni. Kuulin, miten se pudotti housunsa lattialle ja kumartui minun päälle, päästi kalunsa kasvoilleni. Sain sen suuhuni tunnusteltavaksi näkemättä sitä, tunsin miten se paisui kun minä aloin imeä.


Jossain vaiheessa setä käski minun kääntyä kontalleni. Se tutki minua taas katseellaan ja aivan läheltä. "Sullahan on täällä jojo!", se ihmetteli kujeillen mutta ilmeisen tyytyväisenä. Mulla ei ollut aavistustakaan mitä se tarkotti, mutta minusta jojo pillussa ei kuulostanut hirveän hyvältä, joten olin hetken aika häpeissäni. Ei olisi tarvinnut. Myöhemmin paljastu että se tarkotti minun olleen niin märkä, että ihan konkreettisesti valuin.

Siinä vaiheessa menetin viimeisenkin käsitykseni kronologiasta enkä muista, sainko seuraavaksi sormia vai selkääni. Joka tapauksessa, setä nai minua sormillaan, ja löi minuun polttelevia juovia kun olin siinä sängyllä vielä sokeana ja köysiin käpertyneenä. Kun makasin jälleen selälläni, setä tuli päälleni ja poisti siteen silmiltäni, jotta "näkisin miten irstas vanha setä panee minua perseeseen." Valo sokaisi minut hetkeksi, mutta kyllä minä sitten sen näin.

Muita muistikuvia minä en pysty laittamaan mihinkään järjestykseen. Minä imemässä sedän kalua, setä naimassa ja nuolemassa minua. Puremia ja tukistuksia, vapautus köysistä. Lopulta setä laukeamassa huutaen pepussani, kiroamassa minua perkeleen pikkulutkaksi. Minä venyttelemässä jäseniäni sängyllä sedän poltellessa ja katsoessa, minä sedän kainalossa. Helvetin absurdi kokonaisuus jota mulla ei ole sanoja kuvata sellaisena kuin sen koin. Ja se on pelkästään positiivinen asia. Paljon uusia kokemuksia ja tyydytettyjä tarpeita, muttei yhtään enempää kuin olisin voinut kerralla käsitellä.

Tämä viikko on ollut minulle tavallistakin tunnepitoisempi. Ärsykkeitä on ollut laidasta laitaan läjäpäin, ja se on yliherkistänyt minut. Yhtenä päivänä näin kimpun kauniita kukkia, ja se sai minut seisahtamaan niille sijoilleni haukkomaan henkeäni, koska se kauneus tuntu minusta vain niin kokonaisvaltaisen hyvältä. Vaikka herkkä olenkin, voin kertoa etten tavallisesti ole mitään helvetin tulppaanityyppiä. Minusta tuntuu, että nämä kaikki tapahtumat ja tuntemukset nivoutuvat jollain lailla yhteen, että minussa on nyt herännyt jotain aivan erityislaatuista. Sellaista mikä on vain odottanut aikaansa.

Ja voi hyvä jumala miten se tuntuu hyvältä.