Maailma on sitten merkillinen pikku paikka. Ensin multa meinasi huveta hukkaan seksiin liittyvät kokemukset joista kirjoittaa. Sitten yhtäkkiä niitä rupeaa rytisemään lisää sellaista kyytiä, ettei ehdi blogiin päivittää.
Loppuviikon jäljiltä minulla on ruhjeita ja särkyä ympäri kehoa, ja tunne, että jopa minun mieltä on nussittu. Olen tästä kaikesta hengästyksissäni mutta onnellinen.
Torstaina minä menin jumpan sijasta setän luona käymään. Se esitteli mulle hankkimansa pienemmät patarumpupalikat, ja niiden "isoveljen", suuremman palikan jolla se on ensitapaamisesta asti minua pelotellut. Minä olin ajatellut, ettei se vielä käyttäisi niitä minuun, että se vähän säälisi minua pikkuista ja ennestäänkin mustuneita pakaroitani. As if. Naituaan minut raukeaksi se istui reisieni päälle rummuttamaan minun peppuani pienemmillä palikoilla.
Ensin se oli harhaanjohtavan nautinnollista. Aluksi ei kivuliasta ollenkaan, sitten kipu alkoi lähteä kasvamaan asteittain jostain syvältä. Se tuntui ihanalta siihen asti, että se oli yhtäkkiä aivan helvetin inhottavaa. Hämmentävästi tämä käänne tapahtui vielä ensin toisella, ennestään aremmalla puolen, niin että olin hetken konkreettisesti puoliksi tuskissani ja puoliksi nautinnoissani.
Luulen, että se oli isompi palikka jonka otepään setä upotti pilluuni, ja käski sitten nuolemaan sen kunnolla puhtaaksi jotta voisi käyttää sitä minuun. Setä käski minut selälleni reidet levällään. Minua ei ole koskaan ennen lyöty sisäreisille, ja se sattui aivan saatanasti. Vedin heti polvet yhteen ja kiemurtelin kivussani, mutta setä kovisteli minut avaamaan jalkani uudelleen, uhkasi lyövänsä jonnekin muualle kuitenkin jollen sitä tee. Taisi ehtiä lyödäkin jalkaani, ennen kuin tottelin kauhuissani.
Minä en oikeastaan muista kuin yhden lyönnin joka pudotti minut jonnekin, mutta ilmeisesti niitä oli useampikin. Minun reidessä on suuri, pahannäköinen muistelma muistona siitä. Onneksi setä ei kuitenkaan rääkännyt minua kauan, vaan pääsin pian toipumaan pelostani.
En muista oliko se ennen vai jälkeen rumpupalikoiden, mutta setä asettui tietokoneensa äärelle ja käski minut ottamaan suihin, aikomuksenaan katsoa samalla pornoa. Se kuitenkin laukesi ennen kuin ehti löytää mieleisensä pätkän, ilmeisesti oli pieniä vaikeuksia keskittyä selailuun samalla. Ajatus oli silti ihana, juuri sellaista pientä esineellistämistä josta minä pidän.
Perjantaina meillä oli sitten steak & bj -päivä. Minä tarjosin nuorta lihaa ja setä kokkasi sen. Muutaman kuukauden vanhan sonnin sisäfileetä perheeni tilalta nimittäin. Sillä aikaa kun potut muhivat pannulla, setä asettui mukavasti sohvalle minun imettäväkseni.
Syötyämme siirryimme sänkyyn. Taas setä käski minut päälleen kuusysiin, se on tainnut tehdä niin järjestelmällisesti joka kerta sen jälkeen kun luki sen olevan minusta epämukavaa. Minä sain täydellistä suuseksiä, setä sai paskaa poskihoitoa. 69 on sille epäreilu asento, koska mitä paremmin se hoitaa hommansa, sitä surkeampaa suuta se saa. Setä käski minut päälleen ratsastamaan, ja nautimme vaniljaa pihvin päälle. Köllöteltiin sylikkäin, juteltiin ja naurettiin. Ei paskempaa.
Lauantaina tapahtui ja sattui, totisesti. Kävin heti aamusta viemässä muksun yökylään ja menin hakemaan setää kinkyklubireissulle. En muista yhtään mitä tehtiin, mutta kai meillä aika lempeät aamupanot oli. Minä olin jännityksestä paskahalvauksen partaalla, enkä ensin tiennyt olisiko minusta edes mihinkään, mutta kyllä setä sitten sai minut rentoutumaan aivan riittävästi.
Sitten setä ajoi minut päivähoitoon Peikon (entinen Grinch, en koe enää mielekkäänä käyttää sitä salanimeä) luo. Olen odottanut Peikon leikitettäväksi pääsyä viime syksystä asti, joten olin jokseenkin into piukassa kun se viimeinkin kävi oikeasti päinsä. Paineessa myös, koska en taaskaan tiennyt yhtään mitä odottaa. Noitten setien kanssa saa aina seilata ventovierailla vesillä. Ei tiedä tyttö mihin on joutunut, ei ennen eikä oikein jälkeenkään.
Peikko veti minut perässään sohvalle ja kyseli minulta minun voinnista ja setästä. Tukisti tukkaa nahkakäsinein, veti sitten polviensa päälle makaamaan, pitäen koko ajan lujasti hiuksistani. Nosti hameen helmaa, silitteli minun peppua ensin sukkahousujen päältä ja riisui ne sitten pois. Peikko katsoi setän jättämiä jälkiä ja kysyi, millä ne on tehty. Se kysymys oli helppo, vaikka olinkin jo tiloissani ja ymmärrykseni normaalia heikommalla tolalla. Unohtaisin oman nimeni ennen kuin patarumpupalikat.
Siinä sohvalla Peikko sormetti ja läimäytteli minua, kovaa. Kävi sitten hakemassa liukkaria ja wandin, jota laittoi minut pitelemään klitoriksellani samalla kun sormetti minua joka puolelta. Kerran annoin voimattomana wandin valahtaa pois paikaltaan kädessäni, mutta Peikko tiukkasi heti, oliko joku luvannut ottaa sen pois. Se ei huutanut, ei sanonut sitä mitenkään rumasti, eikä satuttanut minua millään tavalla sanojensa tueksi. Sen ei tarvinnut. Minä en olisi antanut sen tapahtua uudelleen vaikka olisi tuntunut miltä. Ei siksi, että olisin pelännyt sitä mitä siitä seuraisi, vaan yksinkertaisesti siksi, että Peikko kielsi.
Sitten en osaakaan oikein sanoa mitä kaikkea kävi. Kaikki mitä tämän jälkeen kirjoitan, on yhtä mosaiikkia.
Makuuhuoneessa Peikko käski minun riisuutua kokonaan, ja nostaa käteni ylös. Se kahlitsi minut ranteista katossa olevaan koukkuun. Toiselle puolen jäi suuret peilikaapit, joista minä sitten näin miten Peikko ruoski ja käsitteli minua. Sitä oli hämmentävän ihanaa katsella.
Peikko kiinnitti nänneihini nipistimet, vaihtoi ne jossain vaiheessa ja kiinnitti niiden välille ketjun. Se antoi sen mulle pideltäväksi suussani, ja sanoi, että se ei sitten saa tippua. Minä pidin siitä ketjusta kiinni kuin elämästäni, niin tiukasti että kuola valui suupielistäni. Eikä se pudonnut, vaikka Peikko piiskasi minua, eikä silloin, kun se sormetti minua ja piteli minua wandilla minuuttitolkulla orgasmin partaalla. Jossain vaiheessa muistan nousseeni käsieni varassa ilmaan Peikon kosketuksen alla, kun nautinto kävi jo melkein tuskalliseksi.
Kun Peikko näytti ja esitteli minulle Mustan Kostajan, minua rupesi ihan tosissani hirvittämään. Minä olin lukenut siitä ja tiesin pelätä. En osaa oikein selittää millainen väline se on. Musta, kova ja melko litteä, vähän niin kuin leikkimiekan ja pampun risteytys. Ensimmäistä kertaa tuli mieleen, että ehei, tuolla sinä et minua kyllä lyö. Löi se. Minä muistan miten katsoin peilistä, kun Peikko seisoi minun takana ja se musta saatana iski pakaroilleni, mutten muista kuinka hyvin tai huonosti sitä kestin ja miten se loppui.
Peikon hapsupiiska löi minua paikkoihin joihin ei oltu aiemmin kajottu. Selkään, vatsaan, häpyyn. Peikko käski minua levittämään jalkani kun löi hävylle, ja komensi avaamaan ne uudelleen kun yritin laittaa ne kiinni. Vaikka yritinkin sillä tavalla karkuun, olin yllättynyt ettei se ollutkaan niin kamalaa kuin olin pelännyt. Jotenkin sitä ajattelisi, että se on arin mahdollinen paikka mihin voi lyödä, mutta kyllä minä enemmän sisäreisiäni arastan.
Sitten oli se likainen temppu josta Peikko ja setä oli sopineet. Setä soitti Peikolle kesken kaiken, ja minut laitettiin puhumaan sen kanssa puhelimessa samalla, kun Peikko käsitteli minua. Peikko oli irroittanut minut katosta ja jouduin pitelemään puhelinta itse.
Setä jutteli aivan muina miehinä, kyseli typeriä siitä mihin me mentäisiin syömään, ja mitäköhän sillä mahdollisesti tekisi mieli syyä, eikä ollut kuulevinaan miten minä voihkin ja huusin. Aivan kamala tilanne! :D Minun teki mieli karjua sille, että syö perkele mitä tykkäät. Samalla olin jotenkin niin alistuneessa mielentilassa, että minä kuitenkin menin kuin pässi narussa ja yritin ihan tosissani pähkäillä, mitä sen kannattaisi syödä. Älytöntä. Sitä kidutusta en kestänyt kauaa, vaan käytin ensimmäistä kertaa keltaista valoa päästäkseni siitä pinteestä.
Punainen valo ei minun mielessäni käynyt kertaakaan, mutta vihreä kävi parikin kertaa. Jostain syystä en saanut sitä kuitenkaan sanotuksi, mikä on erityisen harmillista siksi, että nyt en saa palautettua mieleeni, mitä Peikko silloin teki kun minusta tuntui niin hyvältä. Minusta tuntuu, että toisella kerralla se teki jotain minun rinnoille, jotain mikä teki kipeää mutta tuntui mielettömän nautinnolliselta. En ollut silloin peiliin päin, vaan ovelle, edelleen kahleista kiinni katossa, se on kaikki mistä saan kiinni. Toinen tilanne on karannut täysin minun mieleni ulottumattomiin.
Peikolla oli melko suuri puinen leluarkku, jonka päälle se käski minut makaamaan. Se laittoi minut jotenkin kiinni käsistä ja jaloista, nilkoissani oli nahkakahleet mutta se käytti köyttä myös. Minä keskityin kiinnitystäni enemmän katselemaan itseäni peilistä, pikku Narkissos. Se oli niin omituista. Minä siinä paikalleni pakotettuna, alastomana ojentuneena ja täysin alistuneena, kuin vieras nainen. Se oli... kaunista.
Siinä arkun päällä Peikko täytti minut kokonaan. Sain jotain sekä peppuuni että pilluuni sormien lisäksi, ja wandia klitorikselleni. En tiedä mitä välineitä Peikko käytti, minä näin ne kyllä myöhemmin mutta en tullut rekisteröineeksi muuta kuin varsidildon, enkä tiedä käyttikö se sitä. Peikko sanoi jälkeenpäin jotain siitä, että se oli vähän pelännyt olleensa liian raju, kun olinkin niin tiukka. Setäkin sanoi joku päivä, ettei se saata uskoa että minä olen synnyttänyt. Praise the Lord, minä en ilmeisesti olekaan sinkunut pilalle!
Kun kaikki oli ohi, Peikko kääri minut peittoon ja otti minut viereensä sängylle. Oli niin ihana olla. Sanoin Peikolle, että minun kroppa tuntuu vedeltä. Tiedän, että se kuulostaa hämärältä, mutta se on paras kuvaus jonka keksin. Ihan kuin koko keho olisi hiljakseen lainehtivaa vettä, kevyt ja raskas yhtä aikaa, kannattelevaa pehmeyttä.
Jotta väärinymmärryksiltä vältyttäisiin, tähdennettäköön, että Peikko pysyi housuissaan koko kohtaamisen ajan. Peikko on mulle kuin isoveli, joka ottaa minut mukaansa jänniin juttuihin.
Tovin toivuttuani kävin suihkussa ja siistiydyin. Peikko saattoi minut takaisin setän luo seuraavaan kyläpaikkaan, josta sitten suunnattiin porukalla illan klubille.
Olin aikonut kirjoittaa koko loppuviikon kokemukset yhteen pötkyyn, koska sellaiselta se minun päässä tuntuu. Taidan kuitenkin ystävällisyydestä lukijaa kohtaan katkaista tämän kertomuksen tähän, vartomaan jatkoa klubi-illan ja sitä seuranneen yön ja aamun tapahtumista.
Loppuviikon jäljiltä minulla on ruhjeita ja särkyä ympäri kehoa, ja tunne, että jopa minun mieltä on nussittu. Olen tästä kaikesta hengästyksissäni mutta onnellinen.
Torstaina minä menin jumpan sijasta setän luona käymään. Se esitteli mulle hankkimansa pienemmät patarumpupalikat, ja niiden "isoveljen", suuremman palikan jolla se on ensitapaamisesta asti minua pelotellut. Minä olin ajatellut, ettei se vielä käyttäisi niitä minuun, että se vähän säälisi minua pikkuista ja ennestäänkin mustuneita pakaroitani. As if. Naituaan minut raukeaksi se istui reisieni päälle rummuttamaan minun peppuani pienemmillä palikoilla.
Ensin se oli harhaanjohtavan nautinnollista. Aluksi ei kivuliasta ollenkaan, sitten kipu alkoi lähteä kasvamaan asteittain jostain syvältä. Se tuntui ihanalta siihen asti, että se oli yhtäkkiä aivan helvetin inhottavaa. Hämmentävästi tämä käänne tapahtui vielä ensin toisella, ennestään aremmalla puolen, niin että olin hetken konkreettisesti puoliksi tuskissani ja puoliksi nautinnoissani.
Minä en oikeastaan muista kuin yhden lyönnin joka pudotti minut jonnekin, mutta ilmeisesti niitä oli useampikin. Minun reidessä on suuri, pahannäköinen muistelma muistona siitä. Onneksi setä ei kuitenkaan rääkännyt minua kauan, vaan pääsin pian toipumaan pelostani.
En muista oliko se ennen vai jälkeen rumpupalikoiden, mutta setä asettui tietokoneensa äärelle ja käski minut ottamaan suihin, aikomuksenaan katsoa samalla pornoa. Se kuitenkin laukesi ennen kuin ehti löytää mieleisensä pätkän, ilmeisesti oli pieniä vaikeuksia keskittyä selailuun samalla. Ajatus oli silti ihana, juuri sellaista pientä esineellistämistä josta minä pidän.
Perjantaina meillä oli sitten steak & bj -päivä. Minä tarjosin nuorta lihaa ja setä kokkasi sen. Muutaman kuukauden vanhan sonnin sisäfileetä perheeni tilalta nimittäin. Sillä aikaa kun potut muhivat pannulla, setä asettui mukavasti sohvalle minun imettäväkseni.
Syötyämme siirryimme sänkyyn. Taas setä käski minut päälleen kuusysiin, se on tainnut tehdä niin järjestelmällisesti joka kerta sen jälkeen kun luki sen olevan minusta epämukavaa. Minä sain täydellistä suuseksiä, setä sai paskaa poskihoitoa. 69 on sille epäreilu asento, koska mitä paremmin se hoitaa hommansa, sitä surkeampaa suuta se saa. Setä käski minut päälleen ratsastamaan, ja nautimme vaniljaa pihvin päälle. Köllöteltiin sylikkäin, juteltiin ja naurettiin. Ei paskempaa.
Sitten setä ajoi minut päivähoitoon Peikon (entinen Grinch, en koe enää mielekkäänä käyttää sitä salanimeä) luo. Olen odottanut Peikon leikitettäväksi pääsyä viime syksystä asti, joten olin jokseenkin into piukassa kun se viimeinkin kävi oikeasti päinsä. Paineessa myös, koska en taaskaan tiennyt yhtään mitä odottaa. Noitten setien kanssa saa aina seilata ventovierailla vesillä. Ei tiedä tyttö mihin on joutunut, ei ennen eikä oikein jälkeenkään.
Peikko veti minut perässään sohvalle ja kyseli minulta minun voinnista ja setästä. Tukisti tukkaa nahkakäsinein, veti sitten polviensa päälle makaamaan, pitäen koko ajan lujasti hiuksistani. Nosti hameen helmaa, silitteli minun peppua ensin sukkahousujen päältä ja riisui ne sitten pois. Peikko katsoi setän jättämiä jälkiä ja kysyi, millä ne on tehty. Se kysymys oli helppo, vaikka olinkin jo tiloissani ja ymmärrykseni normaalia heikommalla tolalla. Unohtaisin oman nimeni ennen kuin patarumpupalikat.
Siinä sohvalla Peikko sormetti ja läimäytteli minua, kovaa. Kävi sitten hakemassa liukkaria ja wandin, jota laittoi minut pitelemään klitoriksellani samalla kun sormetti minua joka puolelta. Kerran annoin voimattomana wandin valahtaa pois paikaltaan kädessäni, mutta Peikko tiukkasi heti, oliko joku luvannut ottaa sen pois. Se ei huutanut, ei sanonut sitä mitenkään rumasti, eikä satuttanut minua millään tavalla sanojensa tueksi. Sen ei tarvinnut. Minä en olisi antanut sen tapahtua uudelleen vaikka olisi tuntunut miltä. Ei siksi, että olisin pelännyt sitä mitä siitä seuraisi, vaan yksinkertaisesti siksi, että Peikko kielsi.
Makuuhuoneessa Peikko käski minun riisuutua kokonaan, ja nostaa käteni ylös. Se kahlitsi minut ranteista katossa olevaan koukkuun. Toiselle puolen jäi suuret peilikaapit, joista minä sitten näin miten Peikko ruoski ja käsitteli minua. Sitä oli hämmentävän ihanaa katsella.
Peikko kiinnitti nänneihini nipistimet, vaihtoi ne jossain vaiheessa ja kiinnitti niiden välille ketjun. Se antoi sen mulle pideltäväksi suussani, ja sanoi, että se ei sitten saa tippua. Minä pidin siitä ketjusta kiinni kuin elämästäni, niin tiukasti että kuola valui suupielistäni. Eikä se pudonnut, vaikka Peikko piiskasi minua, eikä silloin, kun se sormetti minua ja piteli minua wandilla minuuttitolkulla orgasmin partaalla. Jossain vaiheessa muistan nousseeni käsieni varassa ilmaan Peikon kosketuksen alla, kun nautinto kävi jo melkein tuskalliseksi.
Kun Peikko näytti ja esitteli minulle Mustan Kostajan, minua rupesi ihan tosissani hirvittämään. Minä olin lukenut siitä ja tiesin pelätä. En osaa oikein selittää millainen väline se on. Musta, kova ja melko litteä, vähän niin kuin leikkimiekan ja pampun risteytys. Ensimmäistä kertaa tuli mieleen, että ehei, tuolla sinä et minua kyllä lyö. Löi se. Minä muistan miten katsoin peilistä, kun Peikko seisoi minun takana ja se musta saatana iski pakaroilleni, mutten muista kuinka hyvin tai huonosti sitä kestin ja miten se loppui.
Peikon hapsupiiska löi minua paikkoihin joihin ei oltu aiemmin kajottu. Selkään, vatsaan, häpyyn. Peikko käski minua levittämään jalkani kun löi hävylle, ja komensi avaamaan ne uudelleen kun yritin laittaa ne kiinni. Vaikka yritinkin sillä tavalla karkuun, olin yllättynyt ettei se ollutkaan niin kamalaa kuin olin pelännyt. Jotenkin sitä ajattelisi, että se on arin mahdollinen paikka mihin voi lyödä, mutta kyllä minä enemmän sisäreisiäni arastan.
Setä jutteli aivan muina miehinä, kyseli typeriä siitä mihin me mentäisiin syömään, ja mitäköhän sillä mahdollisesti tekisi mieli syyä, eikä ollut kuulevinaan miten minä voihkin ja huusin. Aivan kamala tilanne! :D Minun teki mieli karjua sille, että syö perkele mitä tykkäät. Samalla olin jotenkin niin alistuneessa mielentilassa, että minä kuitenkin menin kuin pässi narussa ja yritin ihan tosissani pähkäillä, mitä sen kannattaisi syödä. Älytöntä. Sitä kidutusta en kestänyt kauaa, vaan käytin ensimmäistä kertaa keltaista valoa päästäkseni siitä pinteestä.
Punainen valo ei minun mielessäni käynyt kertaakaan, mutta vihreä kävi parikin kertaa. Jostain syystä en saanut sitä kuitenkaan sanotuksi, mikä on erityisen harmillista siksi, että nyt en saa palautettua mieleeni, mitä Peikko silloin teki kun minusta tuntui niin hyvältä. Minusta tuntuu, että toisella kerralla se teki jotain minun rinnoille, jotain mikä teki kipeää mutta tuntui mielettömän nautinnolliselta. En ollut silloin peiliin päin, vaan ovelle, edelleen kahleista kiinni katossa, se on kaikki mistä saan kiinni. Toinen tilanne on karannut täysin minun mieleni ulottumattomiin.
Peikolla oli melko suuri puinen leluarkku, jonka päälle se käski minut makaamaan. Se laittoi minut jotenkin kiinni käsistä ja jaloista, nilkoissani oli nahkakahleet mutta se käytti köyttä myös. Minä keskityin kiinnitystäni enemmän katselemaan itseäni peilistä, pikku Narkissos. Se oli niin omituista. Minä siinä paikalleni pakotettuna, alastomana ojentuneena ja täysin alistuneena, kuin vieras nainen. Se oli... kaunista.
Kun kaikki oli ohi, Peikko kääri minut peittoon ja otti minut viereensä sängylle. Oli niin ihana olla. Sanoin Peikolle, että minun kroppa tuntuu vedeltä. Tiedän, että se kuulostaa hämärältä, mutta se on paras kuvaus jonka keksin. Ihan kuin koko keho olisi hiljakseen lainehtivaa vettä, kevyt ja raskas yhtä aikaa, kannattelevaa pehmeyttä.
Jotta väärinymmärryksiltä vältyttäisiin, tähdennettäköön, että Peikko pysyi housuissaan koko kohtaamisen ajan. Peikko on mulle kuin isoveli, joka ottaa minut mukaansa jänniin juttuihin.
Tovin toivuttuani kävin suihkussa ja siistiydyin. Peikko saattoi minut takaisin setän luo seuraavaan kyläpaikkaan, josta sitten suunnattiin porukalla illan klubille.
Olin aikonut kirjoittaa koko loppuviikon kokemukset yhteen pötkyyn, koska sellaiselta se minun päässä tuntuu. Taidan kuitenkin ystävällisyydestä lukijaa kohtaan katkaista tämän kertomuksen tähän, vartomaan jatkoa klubi-illan ja sitä seuranneen yön ja aamun tapahtumista.



Ja mä tein elämäni kenkälöydön sillä aikaa, kun te peuhasitte <3.
VastaaPoista//blondi
http://molinay.blogspot.fi/
Mahtavaa, win-win-win! :)
PoistaSun blogiin oon jäänyt koukkuun. Saa aikalailla tyydytystä näistä ja kiimaa..paradoksi. ?.. :)
VastaaPoistaKylläpä tosiaan tapahtuu! Ihana tuo vesi-kuvailu ja varmasti siis tunnekin: " - - lainehtivaa vettä, kevyt ja raskas yhtä aikaa, kannattelevaa pehmeyttä." Alkoi todellakin kiinnostaa :)!
VastaaPoistaKauniiden rintojen lisäksi sinulla näkyy olevan sexy bepakin.Olen kade Sedälle;-)
VastaaPoista