Selkäsaunoja ja lääkärileikkejä.

Minä vietin viikonlopun erään miehen luona. Sisäpiirin vitsi sinetöi miehen kohtalon sikäli, etten minä voi kutsua sitä millään muulla peitenimellä kuin pentti*.

Pentti on mies, jolla on sängyn päädyssä kahleita, nipistimiä ja joitain erilaisia piiskoja kauniisti esille ripustettuna. Katosta roikkuu kiinnitysteline kettinkeineen ja sohvan vieressä on tuoli, jonka siirtäminen keskemmäs lattiaa tietää sitä että tyttö saa piiskaa.

Kun tulimme pentin asunnolle, sängylle oli levitetty myös vanha, keltainen sadeasu, jota ei kuitenkaan vielä tänä viikonloppuna otettu käyttöön muuten kuin pentin uhkauksissa aina kun heittäydyin nenäkkääksi. Jostain syystä pentti nääs stimuloi hirvittävän voimakkaasti minun kielenkannattimiani, enkä kerta kaikkiaan malta olla kujeilematta sille jatkuvasti. Vaikka kyllä minä muutaman löylytyksen jälkeen opin jo pitämään pahimmat sammakot suussani.

Tytön muisti on jälleen tehnyt tepposet, ja on kovin vaikea hahmottaa kuinkas kaikki sitten kävikään. Lisäksi tämän merkinnän tekemistä kankeuttaa se, että minusta tuntuu kuin setä istuisi minun olkapäällä kun kirjoitan, ja se tekee siitä todella raskasta. Tuntuu kuin pettäisin sitä kirjoittamalla. Näin ollen tämä narratiivi kulkee nyt vähän nihkeästi ja nytkähdellen, enkä viitsi taistella itsestäni irti täysin kattavaa raporttia.

Ensimmäisenä iltana pentti vei minut hakemaan vitsoja. Se taittoi puusta kolme sopivaa oksaa, ja minä kannoin ne sen asunnolle. Kun ne olivat vähän lämmenneet, pentti käski minua valitsemaan ja viemään sille niistä yhden, siirtämään piiskaustuolin paikalleen ja pyytämään siltä kauniisti, jos kerran piiskaa halusin. Helpommin sanottu kuin tehty, tälle subille kun subjektius passaa paljon huonommin kuin objektina oleminen. Nolotti nousta sohvalta ja valmistella oma selkäsaunansa. Mutta tytön täytyy tehdä mitä tytön täytyy, hetken huokailtuani ja luotuani turhaan anovia katseita penttiin minä lopulta suoriuduin. Pentti istui piiskaustuoliinsa ja otti minut polviensa päälle.

Pentti luki minun kehonkieltä todella hyvin. Se löi ensin sievästi, mutta kovensi nopeasti otteitaan nähtyään miten kestän. Ja kun se meni sille harmaalle alueelle, jossa kestin mutten enää tiennyt paljonko enempää, se lopetti hyvin pian siltä erää. Minulle jäi jokaisen piiskauksen jälkeen jano saada lisää, tieto siitä että kestäisin ja haluaisin vieläkin kovempaa.

Vitsojen lisäksi ahkerassa käytössä koko viikonlopun oli pentin tekemä puinen lyömäväline, eräänlainen leveä lasta johon oli tehty pieniä reikiä. Se oli ihana, paras asia millä minua on koskaan lyöty. Kipu oli voimakasta, mutta levittyi laajalle alueelle, joten sen päälle oli helpompi päästä. Hetken läimäyksen jälkeen tuntui aina eräänlainen haamulyönti, aivan kuin uusi isku mutta lämpimämpi.

Toisena päivänä pentti antoi minulle nahkaiset käsikahleet ja käski laittamaan ne valmiiksi paikoilleen elokuvan ajaksi. Pentti teki paljon tuontapaista kiusaa. Kosketteli minut kiihottuneeksi ja rupesikin sitten tekemään jotain muuta, tai kertoi härnäävän paljon etukäteen mitä seuraavaksi tapahtuisi.

Kun elokuva sitten lopultakin loppui, pentti kehotti minua riisumaan vaatteeni ja ohjasi kiinnitystelineen alle. Käteni kiinnitettiin kahleista telineestä roikkuviin kettinkeihin, ja pentti laittoi nänneihini ketjulla toisissaan kiinni olevat melko saatanan napakat nipistimet.

Sitten pentti työnsi minulle lihanuijan perseeseen.

Teknisesti ottaen siinä tosiaan kävi sillä tavalla. Mutta mä avaan tätä pikkuisen, silläkin uhalla että juttu väistämättä vähän vesittyy. Kyseessä oli siis IKEA:n nuija, jonka pitelypää on jostain tuntemattomasta syystä muotoiltu aivan kuin anustappi. Se on hirveän miellyttävää materiaaliakin, tuntui hyvältä.

Pentti hyväili minua, juoksutti kynsiään minun selkäpiitä pitkin, ja alkoi sitten lyödä. Puinen lasta, vitsa, joitain raippoja ja piiskoja joita en nähnyt koska en uskaltanut katsoa kun pentti poimi ne koukustaan. Pillullani tekonahasta tekaistu flogger, jolle levitin kuuliaisesti jalkani kun sisäreisiäni käskevästi taputeltiin.

Pentti kokeili kaikkea ensin hellemmin, mutta sitten koko ajan lujempaa, kävi aina välillä hivelemässä ja sormettamassa koko ajan märemmäksi kostuvaa minua. Kipua oli koko ajan enemmän, ja koko ajan enemmän se kiihotti. Kiljahtelin kauhusta ja nautinnosta, joista kumpikaan ei mennyt yli sietokyvyn. Vain pari kertaa astahdin aistimastani iskusta poispäin, silloinkin heti sen tultua haluten jo kovempaa. Minä kamppailin kivun kanssa kyllä, mutta minä pärjäsin. Ja kun pentti irrotti minut kahleista ja halasi minua, tiesin sen olemuksesta että olin pärjännyt hyvin.

Aamulla sain elämäni herätyksen. Pentti herätteli minut hellästi lääkärintakkiin pukeutuneena, ilmoittaen että on aamukierroksen aika.

Siinä hieroessani unihiekkoja silmistäni pentti kuunteli sydänääneni stetoskoopilla, ja kyseli josko minulla oli kuumeinen olo. Vakuutin voivani aivan hyvin, mutta tohtori tahtoi välttämättä tarkistaa asian, komensi minut vatsalleni ja levitti liukuvoidetta pepulleni. Kuulin, miten pentti veti kumihanskat käteensä ja painoi kuumemittaria niin että se piippasi, työnsi sen minun peppuun ja alkoi mitata minun lämpöäni.

Pentti ohjasi minut polvilleni sängylle, jätti kuumemittarin paikalleen ja lähti hakemaan jotakin. Kuumemittari piippasi ja pentti otti sen pois, ja sanoi tekevänsä vielä pienen sisätutkimuksen, työnsi kumihanskojen peittämiä sormiaan pilluuni ja peppuuni. Pian tunsin pentin työntyvän sisääni ja alkavan panna minua.

Kuva

Seuraavana päivänä minä olin joko herkempänä, tai sitten pentti oli merkittävästi kovakätisempi. Ehdin hädin tuskin taittua sen polvien päälle kun jo kaivoin kynteni mattoon kivusta, ja jo parin lyönnin jälkeen nostin käteni kasvoilleni.

Polvien päällä piiskaamisessa on se etu ja aseettomuus, ettei siitä voi kierähtää karkuun. Voi kipristää varpaitaan, voi potkaista säärensä jännittyneenä suoriksi, voi painaa pyllyään poispäin lyönnistä tai nostaa sitä kohti, mutta pakoon ei oikeasti pääse, kun on konkreettisesti toisen otteessa. Toisaalta toisen keho toi myös sellaista turvaa, ettei mieleen missään vaiheessa päässyt hiipimään pelko siitä, että ei enää kestäisi. Huolimatta siitä miten kovana kivun koin, minä kestin sitä paljon paremmin kuin yleensä pitkän tauon jälkeen. Välillä olin kuulevinani oksan palasten sinkoilevan napsahtaen seinille.

Aina välillä, juuri kun kipu kerkesi käydä todella kovaksi sietää, pentti käski minua nousemaan eteensä, silitteli ja kysyi vieläkö jatketaan. Viimeisellä kerralla vastasin etten tiedä, halusin mutta samalla en kuitenkaan. Pentti totesi lempeällä äänellä, että jollei tiedä, silloin saa piiskaa, ja käski ojentamaan sen välineen jolla halusin jatkaa.

Missään vaiheessa ei tullut mieleen keskeyttää tilannetta. Ei edes silloin, kun luulin pentin sylittelyjen jälkeen session jo päättyneen, ja tämä nostikin oman jalkansa piiskauspenkille ja komensi minut taittumaan sen yli uudelleen lyötäväksi. Silloin pentti löi niin kovaa ja niin nopeasti, että nousin hyvin nopeasti kumarastani ja heitin koko painoni pentin jalkaa vasten. Silti en edes ehtinyt ajatella pyytäväni sitä lopettamaan. Pentti livahti ohi minun rajojeni kuin koira veräjästä ja lopetti ennen kuin minä ehdin kunnolla tajuta sen tapahtuneen. En voinut kuin jäädä huohottaen nojaamaan pentin jalkaan siksi sekunniksi kun vitsa laskettiin maahan, ja minut otettiin taas hellästi syliin varmistaen, että kaikki oli hyvin. Kaikki oli enemmän kuin hyvin.

Sen piiskauksen jälkeen minä olin aivan tuskaisen kiihottunut. Tämä ei tietenkään jäänyt tarkkaavaiselta Dr. Dickiltäni huomaamatta, vaan piiskaustuolista tuli katsomonpenkki jossa istuen pentti seurasi, miten minä sormetin itseäni sängyllä sen käskystä. Minulta evättiin lupa tulla, käskettiin vain kertomaan kun olisin lähellä. Ujostutti niin paljon että se oli vaikeaa, mutta onnistuin, joskaan en ehtinyt sitä sanomaan, kun pentti ehti käskeä minut polvilleni sängylle. Sain taas lihanuijasta, sekä pilluuni että peppuuni. Ja sain minä sitten sitä pentti-parkaakin.

Minä tykkään pentistä ihan pirusti. Sen kanssa on helppoa ja hauskaa olla, ja ennen kaikkea, asiat ovat yksinkertaisia. Minä tykkään myös siitä tytöstä joka sen kanssa olen, eloisa, sanavalmis ja viehättävä. Sain siltä myös ehkä siisteimmän seksikohteliaisuuden ikinä, kun se myönsi minulle mustan vyön suihinotosta.

En tiedä, nähdäänkö pentin kanssa enää näissä merkeissä, mutta en minä sitä pahakseni panisi.


* En tiedä mikä perversio minulla on kirjoittaa kaikki pseudonyymit pienellä alkukirjaimella. Tuntuisi vain jotenkin teennäiseltä kirjoittaa ne kapitaalein, ikään kuin teeskennellen, että esimerkiksi pentti olisi oikeasti joku Pentti.