Sivut

perjantai 22. marraskuuta 2019

Paljon puhetta pillusta

Olen pohtinut paljon pillunnuolemista viime päivinä.

Kaikista kauniista kohtaamisista huolimatta olen päätynyt nuolemaan naista elämässäni yhden kerran, ja siitä on kuulkaas vuosikymmen. Jo vain se on kokemukseni mukaan edelleen hauskinta mitä yökerhon vessassa opiskelijahintaisen kaljan karaistamana voi tehdä..! En vaan voi varsinaisesti väittää kasvaneeni pitämään sitä minään luontevana asiaankuuluvuutena naistenvälisessä seksissä. Vähän valitettavaa tavallaan, koska aivan yhtä mielelläni olisin sitä toiselle tehnyt kuin miestenkin kanssa. Ei vain jostain syystä ole tullut tilanteita eteen. 

Myöskään suuseksin vastaanottajana en ole useimmissa seksisuhteissani pitemmän päälle viihtynyt.  Ei se minusta vastenmielistä ole, olen saanut sillä pelillä paljon upeita orgasmeja jopa. Silti, erinäisistä syistä se on ollut asia, jota en aktiivisesti toivo. Jo vuonna 2013 kirjoitin asiasta blogiini tällaisia tuumia:

Tajusin tässä päivänä muutamana, etten minä oikeastaan juuri pidä suuseksin vastaanottamisesta. Ei niin, ettenkö nauttisi siitä, teknisesti ottaen se on oikein miellyttävän tuntuista. Minusta koko touhu sinänsä ei vain ole mitenkään erityisen kiihottavaa.

 - -

Ensinnäkin tilanne on minulle jo puhtaasti sosiaalisesti vaivaannuttava. Mun tilannetaju ei riitä siihen, miten päin mun pitäisi siinä nyt sitten olla, kun toisen pää on minun reisien välissä. Mulle tulee sellainen hölmö tunne, kuin minun pitäisi jotenkin emännöidä. "Kaikki hyvin siellä alhaalla..? Otatko kahvia tai teetä?"

Ei mennyt minäni kokonaan kujalla ole, on noissa jotain minkä yhä nykyäänkin näen. Mutta onpa kiva huomata sekin, miten pitkälle olen joissain asioissa pötkinyt, pitkälti pervopolkujen läpi. Nautinnon (ja kivun) saaminen ollenkaan osakseni ei tunnu minusta enää samalla tavalla vaikealta. Voi veljet, ei laisinkaan.


On totta, ettei nuoleminen aktina ole ollut asia josta liiemmin erikseen fantasioisin. Mikään ei ole  esimerkiksi niin ikävystyttävää kuin pussy licking -porno. Paitsi cock sucking -porno, ja sekin on enemmän turhauttavaa kuin tylsää. Mitä helvettiä ne sitä suussa vatkaa kun voisivat työntää sen perseeseen..! Fokus, kaverit.

Mutta niin siis niistä fantasioista. En ehkä ikinä ole päiväunelmoidessani päätynyt saamaan suuseksiä sen enempää naisilta kuin miehiltäkään. En ikinä ennen kuin välillä nyt.

Aiemmin olen mieltänyt nuolemisen vahvasti vaniljamaailman jutuksi, ja kai siksi kokenut sen jollain tavalla vaivaannuttavanakin. Että toinen näkee valtavasti vaivaa vain jotta minä nauttisin. Jotenkin se kääntää koko minun seksuaalisen fotosynteesini väärään suuntaan. Pyyteetön pillunnuoleminen ei istu ollenkaan siihen minun perustavanlaatuiseen perversiooni, että toinen käyttää minua omaan nautintoonsa. Jos se nyt välillä laittaa minut kiemurtelemaan omassani, kiusallaan se senkin tekee.

Orgasmiin tähtäävä suuseksi on vähän too much, tiedättekö. Vähän liian iso efortti haaskata minuun. Ei sun mun takia tartte on ihan massiivisen kiusallinen olo seksin aikana tulla, ja jos vastaus on mutta minä haluan että sinä nautit niin mua alkaa oksettaa.

Tietysti asiaan liittyy muitakin kiusallisuuksia. Toisen pillu on pirun paljas paikka painaa päänsä, ettäs tiedätte. Minä en ainakaan ole koskaan päässyt yli siitä pelosta, että siellä on jotain pielessä juuri silloin kun toinen on paraatipaikalla pällistelemässä. Ihan varmaan sojottaa joku hajakarva taikka haisee ovulaatio tai orastava hiivatulehdus.

Ja sitten ne omat reaktiot. Siitä ei valitettavasti päästä mihinkään, että nuoleminen tuntuu minustakin fyysisesti hyvältä. Tuntuu itse asiassa tosi, tosi hyvältä, sillain kovaa ja rajusti. Mulle se aiheuttaa erilaisia kramppeja ja kouristuksia, mikä ei tunnu siinä tilanteessa yhtään sen sensuellimmalta kuin miltä kuulostaa. Mun reidet puristuu hiirenloukuksi ja teen tahattomia istumaannousuja kun vatsalihakset touhuavat omiaan. Tiedän toki, että useimmat dominoivat nauttivat voimakkaiden reaktioiden aiheuttamisesta, mutta jopa siinä sadistisessa richterissä taso "epilepsiakohtaus" lienee harvemman makuun.

Paljon häpeää siis, monessa eri muodossa. Nyt kun olen taas tullut miettineeksi sen tajunnasta tietoisuuteen, asia ei minusta ole ollenkaan hassummalla tolalla. Nöyryytetyksi tuleminenhan on silkkaa karkkia mulle. Enkä edes tajua, miksi olen pitänyt pillunnuolemista pyhänä palvontariittinä nimenomaan minun nautinnolleni. Voihan siihen tulla toisestakin kulmasta, toisen halusta. Ihan vain siitä, että se tahtoo leikkiä minulla ja kehollani vaikka minua ujostuttaisi, tai että se joko nauttii tai ei piittaa paskaakaan siitä, miten hankala tilanne minulle on: Joko silitellä se häpeä toisen palvelemiseksi antamalla oma kehoni sen vapaaseen käyttöön, tai suorastaan ruokkia sitä minua repiväksi riettaudeksi.

Eri hyviä ja kiihottavia vaihtoehtoja molemmat.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti