BDSM ja seksuaalisuus lapsiperheessä

Tetris ja Kurittajatar julkaisivat kumpikin tahoillaan oivalliset ja kattavat merkinnät BDSM:n ja lapsiperhearjen yhtälöstä. Lapsiperhe on minunkin perheeni, vaikka olemmekin lapseni kanssa kaksin, joten tahdon tarttua aiheeseen omasta vinkkelistäni.

Minun ja poikani suhde on poikkeuksellisen tiivis, koska olemme lähes koko ajan eläneet kahdestaan kaukana minun perheestäni, ja sosiaalinen tukiverkosto on muutoinkin ollut kovin niukka oman rajallisuuteni vuoksi. Kun vielä asumme pienessä kaksiossa, sinne ei paljoa yksityisyyttä mahdu. Mutkaton suhtautuminen kaikenlaisiiin intiimeinä pidettyihin asioihin onkin ollut suorastaan välttämätöntä. Eipähän tule pojalle koskaan naisen maailma minään järkytyksenä, kun on jo pienellä iällä tietoinen, miten sellaiset asiat kuin vaikkapa tamponit toimivat ja miksi niitä käytetään.

Mitä tulee omiin leluihini, muihin välineisiin ja mahdollisiin session jättämiin jälkiin, minulla on niin ikään melko liberaali linja. En ole kokenut tarvetta piilottaa lelujani lukollisiin kaappeihin, vaan saatan tarpeen vaatiessa ladatakin ne sängyn vieressä makuuhuoneen lattialla. Minun vibraattorini ovat sen verran siveitä ja sieviä, etten usko niiden näkemisestä mitään traumoja koituvan. Lapsi tietää, että ne ovat äitin omia leluja ja ettei niitä ole tarkoitettu lasten leikkeihin, eikä kiinnitä niihin juurikaan huomiota. Joskus on kysynyt, miten niillä leikitään, ja olen selittänyt, että ne on sellaisia joilla aikuiset leikkii yksin tai toisen aikuisen kanssa koska se tuntuu hyvältä, ja että se on ihan erilaista leikkiä kuin lapsilla. Setän kanssa ollessa saattoi joskus unohtua näkösälle köyttäkin, enkä silloinkaan kokenut tarvetta hätävalheille, vaan kysyttäessä totesin yksinkertaisesti äitin leikkineen sillä [setän] kanssa.

Ensimmäisten sessiokokemusteni jälkeen olin huolissani siitä, miten minun pitäisi menetellä jälkien kanssa. Käymme lapseni kanssa lähes päivittäin yhdessä saunassa, ja muutoinkin vietämme kotona paljon aikaa huolettomasti nakuillen. Aluksi yritin epätoivoisesti piilotella kaikkia jälkiäni, mutta eihän siitä sitten mitään tullut, vaan poika hoksasi melko ison mustelman reidessäni. Tuolloin kävimme kutakuinkin seuraavanlaisen keskustelun:

- (Ihastellen) Ohhoh, ompas sulla iso mustelma!
- No ompa vain! Jättimäinen.
- Eikö yhtään itkuttanut kun se tuli?
- Ei itkuttanut, se tuli tosi kivassa leikissä eikä äitiä haitannut yhtään.

Lapsen oli tämä helppo käsittää, koska on itsekin vähän väliä jalat mustelmilla kun telmii. Asia oli loppuun käsitelty eikä kaveri ole sen koomin kolhujani pahemmin kommentoinut. Jonkun kerran ollaan yhdessä naurettu, kun äitillä on pehvassakin mustelma. Toki jos satun olemaan pahemmin piestyn näköinen, pyrin piilottelemaan sentään siksi kunnes pahimmat jäljet ovat parantuneet.

Varsinainen sessioiminen (piiskaaminen, sitominen jne.) tapahtuu aina niin, ettei lapsi ole silloin samoissa tiloissa. Näitä tilaisuuksia on minulla hyvin vähän, mutta vähänpä on sessioitakin tällä haavaa. Silloin kun on sessiosenssejä ollut vireillä, olen rietastellut mahdollisuuksien mukaan päiväsaikaan (luentojen välissä ehti opiskellessa hyvin), tai sitten läksinyt yökyläilemään jonkun luo itsekin silloin kun poikakin puolestaan toisaalle.

Seksiä, rajuakin sellaista on kyllä tavattu harrastaa lapsen nukkuessa toisessa huoneessa. Tämä on onneksi unissaan käytännössä kuuro ja herää kesken yön äärimmäisen harvoin, joten niin hysteerisen varovainen ei ole tarvinnut olla ettei hommasta olisi tullut mitään. Aiemmin kauhistutti ajatus että lapsi jostain syystä kuitenkin heräisi ja tulisi huoneeseen kesken touhujen, kunnes sitten kerran kävi niin. Käytännössä tämä näki vain äitin ja [setän] alastomana, missä ei ollut tälle mitään uutta eikä hämmennystä herättävää. Lapsi läpsytteli unenpöpperöisenä pissalle tilannetta noteeraamatta ja palasi minun saattamanani rauhassa pehkuihin. Mitä isompi lapsi on, sitä varovaisempi esimerkiksi äänien kanssa pitää tietysti silti olla. Poika on nyt sen ikäinen, että ihmetystä niistä saattaisi jo ilmetä. Likaista verbaliikkaa ei ainakaan sovi viljellä lapsen ollessa viereisessä huoneessa, eikä mikään pornovoihke ja -lätinäkään lapsen korville kuulu.

Toisaalta, jos jotain hämmentävää kuitenkin sattuisi pojan korviin kantautumaan, minä luotan täysin siihen. että asia selviäisi keskustelemalla. Jos jostain olen erityisen ylpeä niin siitä, että minun lapseni osaa ja uskaltaa pukea tunteitaan ja ajatuksiaan sanoiksi. Minulla ei ole pienintäkään epäilystä, etteikö poika pystyisi kysymään minulta, jos häntä jokin näkemänsä tai kuulemansa askarruttaisi.

Minusta kaikkein tärkeintä BDSM:n yhdistämisessä lapsiperhearkeen onkin, että seksuaalisuus ylipäätään on pienestä pitäen asia josta saa kysyä ja josta voidaan ihan rauhassa ja hyvillä mielin jutella. Äärimmäisen tärkeää on tehdä juttutuokiosta lämmin, todella ottaa kontakti lapseen, katsoa silmiin ja hymyillä rohkaisevasti kun tämä kysyy jotain tai kertoo mitä jostakin ajattelee. Minusta kinky seksuaalisuus ei ole tässä mielessä yhtään sen kummempi asia, eikä siitä kannata sellaista tehdä, vaan puhua asiat halki sitä mukaa kun ne esille tulevat jos ovat tullakseen, tavalla joka tuntuu niissä puitteissa luontevalta.

Itse en mielelläni lapselle varsinaisesti valehtele, mutta aina voi säädellä sitä miten paljon totuutta kertoo ja millä tavalla. Huumori ja vertauskuvallisuus ovat tyylikeinot vailla vertaa arkoja aiheita käsiteltäessä. Leikiksi voi lyödä silloinkin, jos sattuu joskus menemään sormi suuhun jonkun kiperän kysymyksen edessä. Näin voi välttyä turhalta kiusallisuudelta ja pelata aikaa keksiäkseen ikätasoisen vastauksen. Ja jollei sellaista tule mieleen, aina voi selittää parhaansa mukaan senkin ettei osaa selittää, mutta ettei silti ole kyse mistään mistä tarvitsisi olla huolissaan, vaan pelkästään mukavasta asiasta.

Meidän pienessä perheessämme (kinkykin) seksuaalisuus on siis aikuisten* välistä leikkiä, jota ei kuitenkaan keinotekoisesti koiteta kokonaan kätkeä lapselta, vaan johon liittyvistä asioista on lupa kysyä ja puhua. Kaikelta suoranaiselta toiminnalta ja hurjemmalta kuvastolta lapsi pyritään tietysti säästämään, mutta aiheesta ei silti tehdä mitään mörköä tai koiteta väkisin vaientaa sitä olemattomiin, mikä olisi minun mielestäni lapsen täydellistä aliarvioimista. Minun nähdäkseni lapselle voi iästä riippumatta puhua mistä tahansa, kunhan osaa tai ainakin yrittää asettua lapsen asemaan ja katsoa asiaa yhdessä lapsen kanssa tämän perspektiivistä.

En usko että sillä konstilla kovin kaltoin kohdeltuja ihmisentaimia kasvatetaan.

*Totta kai lapsellakin oma, orastava seksuaalisuutensa on, ja siihen olen pyrkinyt suhtautumaan niin ikään avoimesti ja ennen kaikkea lämmöllä. Ollaan muun muassa käyty hyväntuulisia keskusteluja siitä, miten tuntuu kivalta kun kikkeliin koskee ja miten sillä voi tehdä vaikka mitä hauskaa kun se "on isona", mutta että niitä juttuja ruukataan sitten tehdä ihan omassa rauhassa. Kyllä vain, nämä ovat ajankohtaisia asioita jo 5-vuotiaan elämässä.

Love swing.

Kirjoitus elokuun lopulta, katkelmia syyskuulta.

On kulunut puoli vuotta siitä kun ensimmäistä kertaa kapusin tärisevin jaloin setän asuntoon. Nyt minä muistan omien askelteni äänen niillä rappusilla ulkoa kuin lempilaulun.

Setä sitoo korsetin ylleni löyhästi, vain tukemaan asentoa vähän. Muut vaatteet riisun mytyksi lattialle. Setä laittaa nilkkoihini nahkaiset kahleet, ja minä jään ihastelemaan niitä kun se alkaa kietoa köyttä ylävartaloni ympäri. Ne ovat niin kauniit, mustaa ihoni valkoisella.

Setä sitoo keskittyneenä. Tunnen sen kehon niin selkeänä, omani paljaana korsetista huolimatta, lämmön ja toisiinsa vastaavat liikkeet. Välillä sen iho tulee omaani vasten, sen iho ja köysi samaa miestä, niin erilaista tunnetta. Eloton, karhea köysi hyväilemässä minua; setän pehmeä iho sen elämän ympärillä, vain hipaisemassa kun minun vapauteni solmitaan pois.Kun ylävartaloni ja reiteni on köytetty, setä asettaa minut oviaukkoon seisomaan. Minusta lähtevät köydenpäät se heittää ylös, ympäri leuanvetotangon. Minä näen ja seuraan miten se tekee kiinnityksistä painoni kestävät, mutta en minä fysiikan laeista tiedä mitään. Köydet punoutuvat kasteisiksi hämähäkinseiteiksi ja me kaksi himmeää valoa teemme pisaroista kristalleja. 

                                                              ***

Minulla ja setällä on ollut vaikeaa, sekä yhdessä että tahoillamme. Kaikenlaista paskaa on tapahtunut, sanottu ja tehty. Monta solmua on saatu aukeamaan, paljon asioita selvitettyä, mutta niitä tuntuu tulevan aina lisää. Jokaista eteenpäin otettua harppausta seuraa niin monta askelta taakse, että lähtöpiste näyttää mahdottomalta saavuttaa.

                                                              ***
Setä käskee minua nojaamaan taakse ja nostaa jalkani ilmaan. Käteni se on jättänyt vapaiksi, käsiini se antaa lempileluni. Minä hyväilen itseäni käskystä ja setä alkaa keinuttaa minua köysien varassa. 
                                             
                                                               ***

Me olimme kerran leikkipuistossa, setä ja poika ja minä. Minä menin selälleni hämähäkkikeinuun ja poika antoi naurua kuplien vauhtia. Minä tunsin taivaan sylissäni, maan itsestäni irti mutta valmiina vastaanottamaan jos putoan, ympärilläni kuin käsivarret. Nauroin niin että vedet valuivat silmistä, kerroin molemmille miten onnellinen olin. Miten voisin keinua siinä tuntikausia, painottomana mutta kaiken ympäröivän otteessa ja ulottuvilla, kaiken millä mulle on eniten merkitystä juuri nyt.

                                                               ***

Setän sormet sisälläni, keinuva liike ja värinä klitoriksellani on välittömästi liikaa, minä olen ylikiihottuneessa tilassa. Kaikki tuntuu sähköltä, tuntuu orgasmilta mutta tekee melkein kipeää, minä kouristelen kauttaaltaan enkä tiedä haluanko heti pois vai lisää. Minä käytän vibraattoria vain hetken kerrallaan ja vedän sen sitten pois, mutta setän sormet ovat ja pysyvät sisälläni ja köydet keinuttavat minua. Nousuhumalaa, tietoa siitä ettei pää eikä kroppa kestä enempää, mutta molemmat janoavat lisää. Minä olen kaikella painollani köysien varassa, minulla ei ole mitään mistä ottaa kiinni, ja setä keinuttaa minua kivun ja nautinnon yli sinne, missä kummallakaan ei ole mitään merkitystä.

                                                                ***

Minä makaan polvieni päällä setän eteisessä. Juhlat ovat päättyneet, minä etsin pikkuhousujani päästäkseni pois setän luota mutta en löydä. Itken jo toista tuntia hengittäen katkonaisesti, paniikki painamassa keuhkojani ilman sijaan, itken niin että luomet turpoavat lihapaloiksi eikä henkeä enää ole mistä vetää sisääni. Setä polttaa tupakkaa tietokonetuolissaan täysin tyynenä, katsoo minun tuskaani niin kuin olisin sen ansainnutkin. Sen mielestä minä olin käyttäytynyt epäkunnioittavasti vaikka en mielestäni ollut tehnyt mitään väärää, eikä se näe loukkauksia jotka minä koen sairaalloisina. Me ei yksinkertaisesti nähdä toisiamme enää, niin kaukana me olemme.
                           
                                                               ***

Setä työntyy sisälleni. Minä katson sitä silmiin, näen niissä sen himon ja oman haluni heijastuksena. Orgasmi tulee, ja se tahtoo tulla uudestaan, mutta minun keho ei pysty siihen. Sähkö on liian voimakasta, impulssit muuttuvat irvokkaiksi, minä vedän vibraattorin klitorikseltani mutta vien sen pian takaisin. Siitä tulee kytkin. Kun päästän sen heltiämään, rauhoitun hetkeksi kokemaan setän kehoa. Mutta välittömästi, kun vien sen takaisin lähelleni, sinkoudun uuteen orgasmiin, liian kovaa. Se tulee mutta ei täyty.

                                                                ***

Kahvinkeitin naksahtelee hiljaa. Telkkarissa toivotetaan hyvää nimipäivää sankareille. Poika leikkii hyväntuulisena, minä valmistaudun uuteen päivään. Lasken pojalle kylvyn ja menen herättämään setän. Suukotan sen suuta ja silittelen partaa. Takana on riidaton yö, unta sylikkäin ja hyviä hetkiä. Ainakaan en ole onneton.

                                                                ***

Minä olen saanut gradun johdannon valmiiksi ja näytän sen setälle. Se sanoo olevansa minusta ylpeä. Me pannaan, setä pepussani ja sormet klitoriksellani minä saan orgasmeja sarjassa. Minä saan orgasmeja sarjassa.
                                                                ***

Setä laukeaa huutaen. Näen siitä, ettei se ollut mikä tahansa orgasmi, tällä oli toinen merkitys. Se sanoo jättävänsä minut siihen hoitamaan itseni loppuun, menee jalat täristen istumaan ja katsomaan. Minä unohdan että se näkee.
                                                                ***

Tänään hain tavarani setän luota enkä toistaiseksi tahdo olla sen kanssa missään tekemisissä. Tästä päätöksestä ei ole muutoksenhakuoikeutta. Se on tehty järjellä eikä sydämellä ja siksi se pitää, niin kauan kuin on vähääkään järkeä jäljellä.

Vaikka itse eroaminen onnistuttiin hoitamaan sovinnossa, setään liittyy tällä hetkellä aivan liikaa sellaista, mitä en halua lähellekään omaa elämääni. Se ei muuta miksikään sitä, miten helvetin tärkeä ihminen se mulle on. Sitä, että meillä oli hetkemme.

Minä olen ollut viime ajat tämän tästä niin vihainen, pettynyt ja loukkaantunut, että nyt on takki melko tyhjä. En osaa oikein surrakaan, vaikka tiedän että se tulee sieltä vielä, ikävän korkojen kanssa. Oikeastaan ainut tunne mikä edelleen on hereillä, on häpeä: still just a sucker with no self esteem.

Minä en kadu mitään, mutta jos pystyisin niin muuttaisin paljon.
       
                                                                ***

Minä kosken ja kouristelen, vetäydyn ja palaan, olen orgasmin omana kauan, ennen kuin se päästää minut otteestaan. Menen voimattomaksi, heikoksi korvista varpaisiin. 

Minä leijun köysissä ja pelkään sitä hetkeä, kun setän on pakko laskea minut alas.     

                                                              Loppu.

Subikriisi.

Tänään Little Miss Submissive sai saatana soikoon tarpeekseen. Pikkuinen pamautti Mazdan oven kiinni niin että kajahti ja ajoi kaupungin läpi ikkunat auki ja hevi huutaen. Suututti niin että oksennus oli nousta kurkkuun.

Minä olen lopen kyllästynyt alistumiseen.

Olen korvista kantapäihin kyltynyt kumartelemaan ja konttaamaan. Koko minun elämän mulle on toimitettu tarkoin, miten minun pitäisi tuntea ja toimia. Vaikka harvemmin olenkin totellut, kiltisti minä olen painanut pääni ja hyväksynyt sen, että tietysti minun olisi pitänyt. Ollut pahoillani siitä, etten ole pystynyt toisten toiveita ja odotuksia itsestäni täyttämään. Eikä ne koskaan ole edes tahtoneet mua, ne on tahtoneet Ingalsin Lauran.

Nyt riitti, kuulitteko. Mitta täynnä, kuppi nurin, kamelin selkä sentin pätkinä.

Minulle ei missään vaiheessa tullut varsinaista subikriisiä silloin kun pervoilun pariin löysin. Monet aloittelevat alistujat kun kipuilevat koittaessaan saada seksuaalisen submissiivisuuden sopimaan minäkuvaansa. Itsensä itsenäiseksi ja vahvaksi mieltäneelle voi olla kovakin paikka niellä oma tarve tulla hallituksi toisin käsin.

Minä en koskaan kokenut sitä sillä tavalla ongelmallisena. Alistuminen, niin laumassa kuin lakanoissakin, on aina ollut mulle helvetin luontaista, siitä huolimatta ettei se ole minulle luonteenomaista. Sen ristiriidan minä olen tiedostanut ja hyväksynyt jo vuosia sitten, joten subiksi herätessä siitä ei koitunut ylimääräistä päänvaivaa. Kuitenkin nyt, viikkoja jatkuneen paineen alla ja yhden henkilökohtaisen järkytyksen jälkeen, minä olen alkanut mieltymyksiäni tietyllä tapaa oireilla.

Se alkoi tiedostamattomana jupisemisena omassa päässäni. Yhtäkkiä minua rupesi vallan jurppimaan törmätä kaikenlaisiin viittauksiin D/s-dynamiikasta. Herroittelu, lieat ja sanallinen oman alistetun aseman alleviivaaminen nostatti minussa paitsi puistatuksia myös puhdasta raivoa. Lampaat! Luopiot! Kaivakaa jostain itsellenne selkäranka tai madelkaa matkoihinne. Pikkusen ryhtiä tähän hommaan nyt, ämmät!

Kuva

Samoihin aikoihin lasitaloni toisessa siivessä setä kuseskeli päälleni, pieksi minut pelosta nyyhkyttäväksi mytyksi ja käytti kaikkia reikiäni mielihalujensa mukaan. Ja se kaikki on mulle edelleen enemmän kuin fine.

Minä ja setä emme ole varsinaisessa D/s-suhteessa, mutta meidän seksuaalinen hierarkiamme on sanomattakin selvä. Sen lisäksi, että saan siitä suunnattomasti nautintoa, se tyydyttää ja tuudittaa minun alati myllertävää mieltäni. Se tekee riivatun rumasta groteskistani vapauttavan karnevaalin, jossa minun heikkouteni muuttuvat voimaksi. En minä sitä kyseenalaista vieläkään, olempahan vain äitynyt ällistelemään, mikä piru minut sellaista saa muka tarvitsemaan. Miksi tarvitsen valinnaista vapaudenriistoa vapautuakseni?

Kaksinaismoralistisen vertaistorjunnan lisäksi leipääntymiseni on näkynyt näin kypsyneeksi kovin epäkypsänä käytöksenä. Minun elämäntilanteessani ei varsinaisesti heittäydytä elämään kuin Hemingway vaikka kuinka tekisi mieli pistää ranttaliksi, mutta on kapinenkin kapina aina tyhjää parempi. Olen muun muassa alkanut tilannetupakoimaan ja marssittanut ruokavaliooni rutkasti rasvaa ja lisättyä sokeria, enkä mä ***tu todellakaan aio tehdä PEF-seurantaa astmakontrolliani varten. Varo nahkaasi universumi, pikkusisko is breaking bad!

"Kukaan ei mua määrää", mutta onko se uhkaus vai valitus?

Onko minun oireiluni merkki siitä, etten minä olekaan niin alistuvainen kuin olen ajatellut, vai siitä että kaipaan sitä kipeämmin kuin olen luullutkaan? Ehkä käyttäydynkin kurittomasti siksi, että minut laitettaisiin ruotuun, ja turhautumiseni toisiin subeihin on vain happamia pihjalanmarjoja. Vai olenko minä todella saamassa kyllikseni koko hela hoidosta?

Alistuva käyttäytyminen elämässä yleensä on tietysti eri asia kuin seksuaalisessa kontekstissa. Silti ainakin näin pienen identiteettikriisin keskellä niillä on selkeä yhteys. Karjuessani koslassani kurkku suorana kaupungin kuuroille korville "I want out!" en voi olla kyseenalaistamatta kontrastia turhautumiseni ja taipumusteni välillä. Entä jos koko kinkyys onkin vain oopiumia kituvalle minuudelleni? Toisaalta, ei kai hyvistä hatseista haittaakaan ole, jos todellisesta toipumisesta ei ole enää toivoa.

Kuva

Varmaankin viisainta on vain erottaa jatkossakin yhteisöllinen elämä ja hengenravinto toisistaan. Muussa elämässäni minä tahdon viimeinkin sysätä väärät kuninkaat vallasta ja olla oman itseni lahjomaton itsevaltias, mutta seksuaalisuuteni koen ja organisoin toisella tavalla. Lainsäädäntövallan jaan ja veto-oikeuden pidätän itselläni, mutta tuomio- ja toimeenpanovallan olen valmis ja halukas laskemaan omista käsistäni.

Nouseeko tästä tuhkasta uusi elämä vai valmiiksi raunioitunut utopia, se jääköön nähtäväksi.

Lopunaikojen tulemista.

Tänään minä laukesin kun setä pani minua perseeseen.

Minä hyväilin itseäni sormin samalla, mutta se orgasmi olisi todennäköisesti tullut ilmankin. Se tuli niin äkkiä ja odottamatta, ei yhtään sillä tavalla väsyttämällä niin kuin yleensä kun setä on minun kanssa. Eikä minun päässäni ollut ainuttakaan ajatusta silloin, ei pornofilmiä pyörimässä. Sitä paitsi, siinä asennossa, setä minun takanani kyljillämme kiinni käpertyneenä, minä en edes saanut sormin sitä tuntumaa mitä tavallisesti tullakseni tarvitsen. Minä tulin pelkästään siitä panemisesta, tulin kovaa.

Minulle ei ole ikinä tapahtunut mitään vastaavaa, en ole ikinä saanut pelkästä kosketuksesta. Minä itkin ja nauroin vuorotellen ja yhtä aikaa, minä sanoin setälle että rakastan sitä.

Jokin aika sitten, en tiedä enää monistako viikoista puhutaan, minä sain orgasmin runkkaamalla kun setä nai minua. Se oli nimenomaan sitä taistelemalla hakemista ja keksityn pornon katselemista, itseni tyydyttämistä vaikka olinkin läsnä ja setä sisälläni vaikutti vahvana. Se oli valtava menestys sekin, mutta tämä tämänpäiväinen oli mestariteos.

Me olemme taas niin lähellämme toisiamme, sisäkkäin silloinkin kun seksit ja sessiot on siellä minne ei silmä eikä mieli kanna. Nyt, kun ollaan jo päästämässä irti.

Se on surullista. Tai ei oikeastaan.

Tällä hetkellä minulla ja setällä on onni ja nauru, joka kelluu kaiken syvän ja surullisen päällä. Istutaan portailla ja nauretaan toistemme pieruille.

Ehkä tämä on sittenkin onnistunut päätös.

Rakas päiväkirja.

Olisi varsin likainen temppu jättää viime viikon käsittely pelkkiin ranskalaisiin viivoihin. Aioin askarrella kaikesta kokemastani useamman erillisen, selkeästi teemoitetun merkinnän, joista tulisi vähän kevyempää luettavaa, mutta moinen kursailu nyt jääköön. Minä haluan kahlata ne kokemukset läpi sellaisena kuin ne mulle tuli. Tulkaa mun mukaan.

Ei, minä en ollut missään sen eksoottisemmassa lomakohteessa kuin omassa kodissani. Muksu jäi mummuloimaan, ja minä lähdin viideksi päiväksi viettämään omaa aikaa kotikentälleni. Käytännössä ne kotvat olivat kovin setäpitoisia.

Minä ehdin kirjoittaa pienen paineen alla (ne nimenomaiset bambusäleet nännejäni setän kieroutuneesta mielestä motivoivasti mankeloiden) melkein kokonaisen merkinnän parista ensimmäisestä päivästä. Koska olen patalaiska paska, siteeraan suoraan itseäni  joiltain osin kuin suurtakin sanailijaa.

- - Sitten setä köytti minut. Pylly pystyyn, polvet rintakehää vasten, kädet selän taakse kiinni. Sain kumiläpyskästä niin kipeästi että kierähtelin kauhuissani karkuun. Setä sai siitä tarpeekseen ja istui minun pääni päälle niin, etten enää päässyt mihinkään. Se löi ja löi, minä huusin sitä lopettamaan, mutta se sanoi vain tiukasti että minulla on turvasana sitä varten ja jatkoi. Minä en halunnut sanoa turvasanaa, mutta tiesin olevani ensimmäistä kertaa aivan tosissani sietokykyni rajoilla, ja että minun olisi pakko turvautua siihen pian. Onneksi minun ei kuitenkaan tarvinnut, setä pisti läpyskän pois juuri ennen kuin aloin hakea taikasanaa huulilleni.

Kuva

Olen minä aimminkin rimpuillut köysiä vasten, mutta tämä kerta oli erilainen. Minulla on edelleen köydenjäljet kyljissä, niin kovasti minä kamppailin. Yleensä minun riuhtominen on sitä, että yritän kestää ja tavallaan turvaan niiden köysien otteeseen, erääänlaiseen syliin, mutta tuossa tilanteessa minun primitiivinen pyrkimys oli aidosti päästä niistä nyöreistä pois ja pakoon.

Setä ei ollut siltikään vielä lopettanut. Läpyskä sai olla, mutta sen tilalle setä otti käyttöönsä bambusäleensä. Kipu tuntui kovemmalta kuin rankkupiiska yleensä, mutta pääsin nopeasti sen päälle ja aloin nauttia aivan käsittämättömän paljon. Aivan liian pian setä sanoi jättävänsä tällä kertaa tähän, koska minun perse ei oikeasti kestäisi minun nautintoani. Se oli kyllä viisaasti arvioitu. Minun takamus oli aivan pateilla ja juovilla, ja minulla on nyt pitkästä aikaa kunnon aristavat mustelmat pakaroillani. Sen lisäksi mulla on kyljissä mustat köydenjäljet, koska olin tapellut niin kovasti kumiläpyskän iskuja vastaan.
Sinä aikana kun setä on minun mieltäni ja kehoani nussinut, minun suhde kipuun on kehittynyt ja kasvanut oleellisesti. Vaikka ensin koskisi kuinka, ja pelko pakottaisi perääntymään ensimmäisistä kipupisteistä, minä pääsen nykyään lähes poikkeuksetta sen yli. Sille tasolle, että kiihotun ja nautiskelen, enkä enää halua sen loppuvan vaan pikemminkin kovenevan. Kumiläpyskä tuntuu jostain syystä olevan poikkeus. En tiedä, käyttääkö setä sitä tahallaan kovemmin kuin muita välineitä, tietoisena siitä miten inhottavana sen koen, vai sattuuko se nyt vain olemaan napalmia minun kipureseptoreille.

Niin. Ei ole kovinkaan kauan siitä kun aprikoin, onko minussa ylipäätään mainitsemisen verran masokistia. Setä on kyllä siltä osin kumonnut kaikki kysymysmerkit.

Myöhemmin setä yllätti minut täydellisesti. Minä olin mennyt pahaa aavistamatta pissalle, kun setä tuli perässäni vessaan uhkaavan näköisenä. Minä istuin jo pytyllä, setä käveli alasti minun luokseni ja tarttui kurkkuuni painaen minua taaksepäin. Sitten setä kusi minun päälleni. Vatsalleni ja pillulleni, katsoen minua koko ajan sillä läpäisevällä katseellaan. Minä voihkin nautintoani ääneen, se tilanne oli niin täydellinen. Kun setä oli lakannut ja siirtynyt suihkuun pesemään itseään, ja minä suoristin selkäni, setän kusi valui minun navastani pilluuni.

Jonkin ajan kuluttua setä toisti yllätystemppunsa pienellä variaatiolla komentaen minun suihkun lattialle istumaan ja vastaanottamaan suihkunsa. Sotkettuaan minut se käski minua hyväilemään itseäni, mutta en jostain syystä saanut itseäni tekemään sitä, se tuntui yhtäkkiä nololta niin suoraan sen silmien alla. Siitä hyvästä sain läimäyksiä kasvoilleni, mutten siitä huolimatta saanut kättäni liikutetuksi. Sitten setä haki minun vibraattorin ja ojensi sen minulle, ja se oli jotenkin turvallisempi tapa, sillä minä pystyin hieromaan itseäni siinä katseenkin alla, edelleen likaisena setästä.

Kuva

Kaikki kahden markankin seksuaaliterapeutithan korostavat spontaanien seksikokemusten merkitystä missä tahansa pitemmän juoksuajan suhteessa. Kaavoihin kangistuminen on mörkö, jota pitää torjua hierontaöljyin ja makuuhuoneen kynnyksen tuolla puolen panemisin. Setä ei suinkaan ole se sälli, joka säväyttäisi suunnittelemattomilla kylpyläviikonlopuilla tai kauniisti paketoiduilla satiinihepeneillä, mutta sillä on konstinsa saada mut haukkomaan henkeäni hätkähdyksestä. Se saattaa esimerkiksi tosiaan kusta päälle, vaikka olin ehtinyt johtopäätellä, ettei se ollenkaan pitäisi sellaisesta - onhan se lukenut mun blogia, eikä siltikään sanallakaan kommentoinut aihetta. Tai sitten se saattaa saatella minut neuloitettavaksi, täysin tietoisena siitä, että neulat ovat kuuluneet mun mustalle listalle. Yllätyksiä ne on nekin.

Tänään minä laittauduin nätiksi, pistin punaisen ruusun hiuksiini ja punasin huuleni. Kokeilin vaatteita, jotka laitan lauantain paikallisiin pervobileisiin. Valkoinen mekko pitkillä hapsuilla, sukkanauhaliivi ja -sukat. Setä laittoi minut taas harjoittelemaan korkkareilla kävelyä, eikä se ollut enää niin täydellisen vastenmielistä, mutta en minä siitä pidä. Tunnen itseni niin epävarmaksi koroissa, että tuntuu täysin mahdottomalta ajatukselta että olisin silloin viehättävä.

Setä tuntui olevan niin mielissään siitä, miten kauniina minä olin. Näin, miten se pidätteli itseään käymästä minun kimppuun kun minä harjoittelin kävelyä. Lopulta se käski minut polvilleni eteensä: "Tiedät, mitä sinun pitää tehdä." Minä riisuin sen housut ja otin munan suuhuni. Setä tarttui minua tukasta ja painoi sen kurkkuuni, läimäytteli poskelle kehuessaan hyväksi tytöksi. Kyyneleet alkoivat valua minun poskille, silmämeikit levisivät ja huulipuna häivyttyi setän kaluun. 

Lauantaina tosiaan luotsimme tiemme kinkyklubille. Minä onnistuin selättämään mörköni, ja ainakin setän itsensä mukaan esiinnyin sille eduksi. Minä osasin kävellä koroilla, yllättäen hyvinkin luontevasti, enkä pidätellyt itseäni yhtään sen enempää kuin on luontevaa uusia ihmisiä tavattaessa. 

Siellä klubilla setä vasta sen jokerin löikin pöytään. Setä oli tutustuttanut minut erääseen erittäin ihanaan ihmiseen, ja vetäytyi tupakkatauolla hetkeksi tämän kanssa kaksin keskustelemaan. Minä oletin olevan kyse aivan muista asioista, enkä kiinnittänyt tähän kahdenkoplaan sen kummempaa huomiota. Mutta kun palasimme sisälle, setä naulasi tyytyväisenä virnuilevan katseensa minuun. "Meillä on sinulle pieni yllätys." KEILLÄ MEILLÄ.

Kun neulat sitten otettiin esiin, en tiennyt miten päin olla. Mua on pengottu neuloilla sen verran traumatisoivasti, että nykään hemoglobiiniakin otettaessa puristan silmät tiukasti kiinni ja käden nyrkkiin. Siksi toisakseen, minä olen nähnyt kyllä mitä muuta niillä neuloilla voi tehdä. Siispä mulle neulat edustaa kipua, sairautta ja tuhoa.

Kuva

Mutta setä piti minua kädestä kiinni. Se luotti siihen ihmiseen. Minun iho desinfioitiin, ja neulat tulivat suoraan paketista. Aiemmista mielleyhtymistäni huolimatta mulla ei tullut mieleenkään sanoa ei - minä luotin molempiin niihin käsipariin, jotka minua oli taluttamassa. Minä tiesin, ettei mulle tehtäisi tällä kertaa pahaa.

Minä käänsin pääni neulasta poispäin, mutta setä käski katsomaan. Niimpä minä näin, miten neula upposi minuun ja tuli hieman ihoa venyttäen hitaasti ulos. Se kuvotti ensin. Mutta en minä voinut fyysisesti pahoin, ja kun tajusin, ettei se juurikaan satu, minut valtasi välitön euforia. Kun minulta kysyttiin, laitettaisiinko toinen, kolmas ja neljäs, nyökkäsin innoissani. Kun tajusin, etten saisi enempää, minut valtasi valtava pettymys.

Minä en saanut siitä sinällään seksuaalista nautintoa. Se mitä niillä neuloilla tehtiin, oli mulle puhtaasti psykologista. Mutta kyllä minä märäksi kiihotuin, siitä, miten sain neulojen lävistämälle iholleni luunappeja. Se sattui hyvin vähän, mutta se pieni ele oli hyvin voimakas: Minä olen lävistänyt sinut, ja nyt minä näpäyttelen sinuun kipua, ihan noin vain. Ja olihan siinä tietysti se aspekti, miten setä oli tuonut minut siihen tilanteeseen, luottaen valtaansa tehdä niin.

Verta tuli joitain tippoja vasta sitten, kun neulat otettiin pois. Mustelma mulla on vieläkin tallella. Yksi ehdoton ei  kiepautettu joo:ksi, haluan todellakin kokea saman uudelleen.

Illan varsinainen kliimaksi oli riiputussidonta, jonka setä oli mulle etukäteen luvannut. Siinä oli mulle sen verran häiriötekijöitä, etten sitomisvaiheessa päässyt oikein tunnelmaan. Minä seisoin pelkissä alusvaatteissani hyvin keskeisellä paikalla tietoisena siitä, että meitä katsottiin, ja minua itseäni kiinnosti katsella miten meidän vieressämme toista naista sidottiin roikkumaan. Yleensä nautin köydestä ihollani suunnattomasti, mutta nyt en oikein pystynyt keskittymään tuntemuksiini.

Kunnes setä sitten nosti minut lentoon. Taas oli kyllä musiikin suhteen niin nappiajoitus ettei paremmasta väliä: Heti kun toinenkin jalkani nousi lattiasta, alkoi soida Billy Idolin White Wedding - yksi minun kaikkien aikojen lempparibiiseistäni, joka on itse asiassa osasyy siihen, että minä kuljen nimellä Pikkusisko. Nyt aivan viime aikoina olen kuunnellut sitä eräänlaisena voimaantumiseni soundtrackina. It's a nice day to start again.

"Eargasm", köydet ja huumaava painottomuuden tunne. Ei sitä euforiaa voi oikein sanoiksi pukea. Minä en edes muista siitä tilanteesta mitään muuta kuin sen miltä minusta tuntui. En sitä, miten päin siinä oikeastaan edes roikuin tai sitä, miten setä oli kuulemma moneen kertaan varmistanut että olin ok. Ikävä kyllä minun kylki oli jäänyt vähän huonoon asentoon, joten setä joutui ottamaan minut alas ihan liian pian. Muuten olisin voinut roikkua siinä vaikka koko loppuillan.

Se oli mulle ensimmäinen kerta, kun köysistä tuli muulla kuin seksuaalisella tavalla ihana olo. Mulle ne on olleet nimenomaan seksilelu, jotain mikä kiihottaa minua aivan mielettömästi. Riippuminen oli aivan erilaista. Taivaallista. Jos ne kaksi taivasta yhdistyisivät, seksuaalinen ja tuo tuollainen mielihyvä, ja setä panisi minua kun roikun köysissä... Sydän pysähtyy pariksi lyönniksi pelkästä ajatuksesta.

Nyt minä olen jotenkin niin tunnepäissäni, etten pystykään enää yhtään keskittymään tähän merkintään, vaikka minulla oli niin kova tarve kirjoittaa kaikki nopeasti ylös. Onneksi tässä tuskin on sitä riskiä, että minulta pääsisi mitään tärkeää unohtumaan jollen sitä jollain tavalla ikuista. Näitä muistoja minä en anna ikinä pois. 

Kollaasi viime viikosta.

Niin kovasti kuin tahtoisinkin kaiken kokemani ikuistaa, en enää yritäkään pitää seikkaperäistä panopäivyriä. Ei ole kovinkaan mielekästä kirjoittaa merkintäkaupalla siitä, miten kyrpä menee ja tulee mennessään.

Onneksi setän kanssa tapahtuu paljon mielenkiintoisempiakin asioita.

Yhtenä päivänä laukesin setän luona kolmesti. Ensimmäisen kerran kun se oli paskalla, toisen ja kolmannen kun se pelasi tietokoneella. Eri väkevä rakastaja, eikö!

Vakavasti ottaen, on pidettävä merkkipaaluna sitä, että pystyn saamaan orgasmeja setän ollessa läsnä samassa tilassa. Välillä olen jo vajonnut epätoivoon vajavaisuudestani ja ajatellut, että minä en vain tule pystymään siihen. Nyt minuun on jälleen valettu uskoa tulemiseeni, ja olen ollut monta kertaa entistäkin lähempänä laukeamista myös suorassa kontaktissa setään.

Tiedän, että se kuulostaa jo sanahelinältä, kun olen viikkotolkulla hokenut sitä miten olen ollut ihan hilkulla, ja aina vielä hilkumpana, mutta näemmä sitä vain voi olla. Ei kaiken järjen mukaan kuitenkaan enää paljoa.

Kuva

Setä on myös jatkanut minun mielen kanssa nussimista.

Loppuviikosta jaksoin poikkeuksellisesti panostaa itseeni, ja menin setän luokse mekossa ja sukkanauhaliiveissä. Olin niin hölmö, että otin mukaan myös korkkarit - kuvitellen, että minä voin vain näyttää ne setälle, kun joskus oli puhetta että minulla sellaiset on.

No ei mennyt sillä tavalla se homma. Sen sijaan setä piti minulle oppitunnin siitä, miten kävellä ja kantaa itseni ylpeästi. Se laittoi minut kävelemään korkkareissa ja sukkanauhaliiveissä pylly ja rinnat paljaana edestakaisin, bambupiiska hollilla siltä varalta, että päästäisin hartiani lysyyn tai yrittäisin peitellä itseäni muuten.

Sain muutaman napakan näpäyksen olkapäilleni kun en meinannut pystyä pitämään niitä ryhdissä, ja sen jälkeen setä avasi minulle rankkutilin jokaista tahatontakin rikettäni varten. Viisi bambuniskua aina, kun kätkin itseäni käsilläni, menin myttyyn tai suorastaan sikkuroin. Iskuilla se joutui uhkailemaan minut myös liikeelle, monta kertaa.

Se olikin kaikkein vaikeinta, lähteä kävelemään. Aloittaa sen tekeminen, mitä minulta vaadittiin, ja missä pelkäsin epäonnistuvani. Siinä mielessä tämä oli samanlainen kuin se munakarvatemppu, mutta paljon, paljon pahempi, vaikeampi minulle. Ja tällä kertaa se ei helpottunut yhtään koko aikana. Päin vastoin tuntui, että minun oli joka kerta aina vain vaikeampaa ottaa se ensimmäinen askel.

Viimekertaisen koitoksen aikana pystyin myös suhtautumaan ensikauhistuksen jälkeen koko hommaan tietyllä huumorilla vitutuksestakin huolimatta, mutta tällä kertaa minä olin pelkästään hädissäni. Se oli mulle puhdasta nöyryytystä alusta loppuun, minä häpesin ja minua inhotti ja minä halusin vain heittää ne kengät helvettiin, tai vielä mieluummin setän otsaan.

Kuva

Setä kuitenkin hoiti minut siksi hyvin koitokseni jälkeen, ettei mulle jäänyt siitä enää jälkikäteen pahaa mieltä. Haluaisin vain nyt todella sisäistää sen mitä se yritti mulle opettaa. Vilpittömästi omistanikin lähtökohdista, mutta myös siksi, että setä haluaa minun esiintyvän sen eduksi seuraavissa bileissä, ladyna. Minä pelkään pahasti, etten pysty siihen.

Luulen, että tämä kävelyharjoitus oli mulle niin vastenmielistä kolmesta eri syystä. Tällä kertaa pienin niistä oli setän arvioiva katse, pienin muttei suinkaan vähäinen. Toinen syy on jossain siinä solmussa, joka minun minäkuvassa on - etten minä ole mielestäni tarpeeksi hyvä, en kaunis enkä naisellinen, jotta voisin kävellä koroilla seksikkäästi. Kolmas syy on se, etten minä tosiaankaan yksinkertaisesti osaa. Minä olin siitä niin varma, etten oikein edes tahtonut tosissani yrittää. Minä en kestä epäonnistumista hirveän hyvin.

Toisaalta, nyt kun sitä ajattelen, voi olla että pelkäsin vielä enemmän, että sittenkin onnistuisin. Joka kerta kun luovutin ja pistin homman tahallani läskiksi, se oli välittömästi sen jälkeen kun kävely oli alkanut sujua paremmin ja setä oli jo kehumassa minua.

Minä olen uskotellut itselleni, ettei minussa ole sellaista naista, viehättävää ja sensuellia, ja tyytynyt siihen. Jos siitä naisesta alkaisikin nyt näkyä merkkejä, mistä minä enää tietäisin miten päin olla? Ei mulla silloin enää olisi lupaa piiloutua, kätkeä itseäni. Sitten minulla olisi velvollisuus itseäni kohtaan olla se näyttävä ja itsevarma nainen, ja se on aivan helvetin hankalaa.

Seurauksena tottelemattomuudestani suorituksen aikana sain ensimmäistä kertaa rangaistuspiiskaa setältä. Se oli hyvin epämiellyttävää. Olin onnistunut ansaitsemaan viisi viiden iskun sarjaa, ja jouduin laskemaan ääneen ja kiittämään jokaisen satsin jälkeen. Setä oli kovakätinen ja minä kiukkuinen kuin ampiainen, mutta siedin sanktioni suhteellisen kiltisti. En mukisematta enkä nöyrästi, mutta suurempia protestoimatta sentään.

'

Kuva

Eräänlainen virstanpylväs siinäkin, että viime viikolla säikähdin setää ensimmäistä kertaa tosissani. En saa kiinni siitä, mikä tilanne oli kyseessä, mutta muistan kyllä miten setä oli yhtäkkiä päälläni nyrkki kohotettuna. Se oli paljon rajumpi kuin yleensä, sen olemuksessa oli erilaista uhkaa.

Setä ei iskenyt nyrkillään, mutta painoi sillä minun kylkiluita, ja minä pelkäsin että se murskaa minut. Ei ehkä mikään rationaalinen pelko sikäli, ettei setä ole ruumiinrakenteeltaan mikään luunmurskaaja, mutta siinäs näette miten uhkaavaksi minä sen sillä hetkellä tulkitsin. Minä olin kauhuissani, kierin karkuun ja anelin sitä lopettamaan, muttei minulla tullut mieleenkään sanoa turvasanaa tai epäillä sen arviointikykyä. Mutta kun tilanne oli ohi ja olin setän sylissä, minä nyyhkytin hiljaa.

Setä on myös esineellistänyt minua aiempaa voimakkaammin. Kun ilmaannuin sen luokse niissä hepenissäni, se laittoi minut nojaamaan sänkyyn sille pyllistäen niissä pahuksen korkkareissa. Se joi kahvia ja poltteli kaikessa rauhassa tupakkaa puhellen verkkaisesti rivoja ja murahdellen tyytyväisenä. Käski riisumaan stringit ja hyväili jalallaan, työnsi varpaansa minun sisälleni. Sitten se lähti jonnekin, poistui asunnosta ja jätti oven selälleen portaikkoon. Jos naapuri olisi sattunut paikalle, siinä minä olisin sitten ollut.

Minulla ei ollut aavistustakaan mihin setä oli mennyt. Kun kuulin alaoven käyvän, en voinut olla varma oliko se setä vai joku muu. Se kiihotti minua niin, etten sitä sanoiksi saa.

Setä palasi mukanaan kourallinen pyykkipoikia, jotka se ripusteli minun häpyhuuliini ja nänneihini. Kauhistuin vähän, pillunpiinauspuuhat ei ole keikkuneet kovinkaan korkealla mun kuumalla listalla. Mutta ei ne sattuneetkaan, ajan kanssa vain alkoivat vähän särkeä, eikä setän olisi tarvinnut vetää ihan niin kovaa kun otti ne pois. Kun setä heilutteli niitä ja upotti sormensa ja myöhemmin myös kalunsa niiden lomaan, aloin jopa päästä vähän jyvälle homman viehätyksestä.

Esineellistämisen makua, suloista sellaista, on ollut siinäkin, miten setä on ottanut vastaan minun vibraattorini. Samana päivänä kun esittelin pienen pinkin purisijani, setä pohti ääneen, miltähän tuntuisi munassa jos sauva surisisi minun perseessä samalla kun setä nai minua pilluun.* Kuulemma helvetin hyvältä. Ilmeisesti se toimi tyydyttävästi toisinkin päin, patterikikkeli minun pillussa ja setän vastaava pepussa.

Setä riisui rumiksi sanoiksi sen, mikä siinä touhussa minua niin kiihottaa: tässä pikku fleshlightissahan on tärinäefektikin. Suuttuisin tuollaisesta puheesta, jos se ei saisi minua niin kamalan kiimaiseksi.

Kuva

Setän käytännönläheisempi koutsaaminen syväkurkkuiluun syventymiseen on kantanut hedelmää sekin. Toissapäivänä setä sai omien sanojensa mukaan elämänsä orgasmin minun kurkkuun uponneena. Sen silmät pyöritti hyvän tovin hedelmäpeliä ja se kouristeli monen monta minuuttia jälkeenpäin. Suusta ei kuitenkaan tullut vaahtoa eikä se purrut kieltään, joten ilmeisesti setä ei ainakaan hirveän huonovointinen ollut. Minusta tuntuu hyvältä kun se opettaa minua, ja minä onnistun, edes jossain asiassa.

Pirun progressiivista tämä puuhastelu on edelleen ollut. Vastineeksi sille tänään oli havaittavissa pientä regressiota minun tunnereaktioissa. Sain kuitenkin tilanteen hallintaan, pääsin sen kipuilun päälle samalla tavalla kuin jo ajoittain fyysisenkin kivun. Just because it burns doesn't mean you're gonna die.

Minä opin, kasvan ja vahvistun koko ajan, mutta se ei vie minulta oikeutta heikkoihin hetkiini. Ja minä kestän niitä nyt paljon paremmin kuin ennen. Siedän itseäni, niistäkin huolimatta.



* 'Muna', 'perse' ja 'pillu' on kaikki setän sanoja. Minä en vieläkään pidä niistä, mutta on alkanut tuntua hölmöltä pehmennellä niitä, kun setä niitä kuitenkin käyttää. Niin lingvistisessä kuin konkreettisessakin mielessä.

Sexual healing.

Minusta tuntuu, kuin minun pää olisi Rubikin kuutio. Sellainen, josta on lohjennut niin monta palasta pois, että sen täydellinen ratkaiseminen on muuttunut mahdottomaksi. Siitä huolimatta se on nyt alkanut naksahdella hitaasti mutta varmasti lähemmäs järjestystä. Värit alkavat löytää toisiaan, ja se rauhoittaa minua.

Setällä on ollut siinä prosessissa paljon suurempi rooli, kuin olisi etukäteen voinut kuvitella. Ei, se ei ole mikään prinssi valkealla ratsullaan, eikä sillä ole mahtia pussata minusta pois mitään kirousta. He doesn't look a thing like Jesus. Se on kuin sytkäri, jonka liekin avulla voin etsiä valonkatkaisijaa, itse.

Torstaina tapahtui jotain aika erikoista ja mulle hyvin erityistä. Setä tuli minun luokse saunomaan lupaillen yllätystä. Minä odotin tietysti jotain ihanaa ja jännittävää, tyttörukka. Ensimmäisten löylyjen jälkeen setä poistui hetkeksi ja palasi pidellen partahöylää kädessään, itseriittoinen virne naamallaan. Tämä suuri rakastaja oli päättänyt laittaa minut ajelemaan sen munakarvat. Vittu mikä jätkä!

Ensimmäistä kertaa setän kanssa minä ajattelin että ei, tätä minä en tee. Minun huvittunut järkytys muuttui nopeasti aidoksi kauhuksi, kun minä tajusin että se oli ihan tosissaan, se aikoi laittaa minut tekemään sen ja sillä hyvä. Tuttu kela alkoi pyöriä minun päässä. Minä en pysty. Minä en halua. Minun on pakko päästä pois.

Kuva

Setäkään ei nimittäin siinä vaiheessa tiennyt, ei voinutkaan tietää mitä minulta lopulta pyysi. Minulle tulee kylmä hiki jo kuittauksen kirjoittamisesta toisen odottaessa. Jos en luota itseeni sen vertaa, että voisin nimeni kirjoittaa pelkäämättä pilaavani kaiken, voitte kuvitella miltä minusta tuntui lähestyä teräaseen kanssa toisen jalkoväliä. Minä olisin tosiaan kestänyt minkä tahansa rangaistuksen mieluummin jos olisin saanut valita, mutta en saanut.

Niin kohtuuttomana kuin minä setän vaatimusta pidinkin, minä en lähtenyt sitä uhmaamaan. Vaikka se oli mulle kammottavan vastenmielistä, minä otin höylän ja aloin tehtäväni, sydän kurkussa asti pomppien. Ensin siitä ei meinannut tulla yhtään mitään, kun en vain tahtonut uskaltaa vetää höylää setän ihoa pitkin, mikä on tavallaan edellytys koko hommalle. Pikkuhiljaa se alkoi sujua enkä pelännyt niin kamalasti, mutta hidasta se oli. 

Mulla oli siinä yllin kyllin aikaa kerätä pelon tilalle vihaa koko touhua ja varsinkin setää kohtaan, kun se oli laittanut minut tekemään sellaista. Kun se vielä ärsytti minua kehottamalla maireasti minua hakemaan sille oluen erinäisten tarkentavien ohjeistusten kera miten siitäkin piti suoriutua, minun teki tosissaan mieli räiskäistä ne kalijat sen naamalle. Sen sijaan minä keskitin kaiken kiukkuni siihen, että tekisin juuri niin kuin se paskapää mielii, näyttäisin sille ettei se pysty muhun.

En lopultakaan suoriutunut itse työstä kovinkaan hyvin, ja setä joutui viimeistelemään itsensä. Siinä vaiheessa se antoi ymmärtää, että siitä seuraisi rangaistus myöhemmin, mutta mulle oli aivan sama. Olin vain onnellinen, että se oli ohi.

Kun kerroin setälle, miten vaikeaksi oikeasti olin tilanteen kokenut ja miksi, se totesi minun ansaitsevan palkinnon rangaistuksen sijaan. Mutta minä olin saanut sen jo. Olin uhmannut sitä pelkoa, joka on rajoittanut minun elämääni jo vuosikymmenen. Heti kun olin toipunut tarpeeksi käsittääkseni sen, se tuntui valtavan hyvältä ja vapauttavalta.

Tämän munakarvaepisodin myötä minä ymmärsin itsestäni ja kipupisteistäni asioita, jotka antavat mulle viimeinkin keinoja päästä niiden päälle. Elämä osoittaa taas pettämätöntä huumorintajua opettaessaan suurimmat läksynsä mitä banaaleimmissa tilanteissa.

En tiedä, oliko se osittain seurausta tästä henkisestä harppauksesta, mutta seuraavana päivänä minä edistyin myös fyysisen kivun kanssa huomattavasti. Sinänsä jännä, koska mennessäni setän luokse minun ei tällä kertaa edes yhtään tehnyt mieli kipua. Olin tosi väsynyt, ja mulla oli jotenkin vain sellainen kiss & cuddle -fiilis, kaipasin syliä enkä selkääni.

Pantuaan minua ensimmäisen kerran setä antoi minun ottaa pienet päikkärit. Joimme kahvit, ja setä sitoi minut, polvet koukkuun lähelle rintakehää ja kädet eteen kiinni. Sitten se sanoi kokeilevansa bambukepillä vähän erilaista tekniikkaa, ja minua rupesi pelottamaan. Ajattelin, etten siinä mielentilassa kestäisi kipua yhtään muutenkaan, ja mitä tahansa setä sitten toisenlaisella lähestymistavallaan sitten tarkoittikin, olin hyvin skeptinen sen suhteen.

Setä alkoi naputella lyhyitä, tiheitä ja hitaasti voimistuvia iskuja pakaroille yksittäisten kovempien sijaan. Yllätyksekseni minä huomasin nauttivani niistä. Sittenkin kun kipu kävi kovemmaksi, se oli sillä tavalla helpompaa kestää.

Mutta sitten setä otti sen kumiläpyskänsä taas käyttöön, ja sitä en sietänyt ensin yhtään sen paremmin kuin ennenkään. Aloin melkein heti vetääntyä kauemmas, ja lopulta kierähdin kokonaan karkuun. Mutta setä käski minua menemään sen kivun yli, ja kun minä oikein pinnistelin, minä pääsin hetkeksi. Silloin minun voihkaisut muuttui tuskaisista nautinnollisiksi. Kun setä lopetti lyömisen ja alkoi sormettaa minua, minun teki mieli pyytää lisää, mutta pelkäsin katuvani sitä, joten vaikenin.

Kuva

Seurasi seksiä. Setä kokeili minun kurkkuani, puristi sitä. Se sitoi minut eri tavalla, jalat taakse ylös kiinni kun olin vatsallani sängyllä, ja nai minua suuhun. Sylki ja sormetti peppuuni ja pohti ääneen, panisiko minua tänään sinne. Setä irrotti minun jalkani ja tuli päälleni takaapäin, nai peppuuni ja minä vikisin ja voihkin tavallistakin enemmän. Olen kai joskus kirjoittanutkin, että peppuseksi on minusta parasta siinä asennossa, kokonaan vatsallani.

Sitten tapahtui taikoja. Setä otti pienemmät patarumpupalikat ja istui jalkojeni väliin rummuttamaan toista sisäreittäni. Ensimmäistä kertaa minä pääsin todella kivun päälle, niin ettei se enää tuntunut pahalta ollenkaan, pelkästään äärimmäisen nautinnolliselta. Niin ihanalta, että minun käsi siirtyi ensin vähän ujostellen jalkoväliini, ja aloin hyväillä itseäni samalla kun setä löi. Ujostelu unohtui hyvin pian. Minä en enää vain vastaanottanut kipua, minä runkkasin sillä. Pyysin setää lyömään lujempaa, enkä löytänyt sitä rajaa joka yleensä on tullut vastaan niin pian.

Toivoin hirveästi, että mulla olisi ollut vibraattorini käsillä. Sen avulla olisin melko varmasti siinä tilanteessa lauennut, olin kaikesta niin irti. Sormin en saanut siinä asennossa itseeni tarpeeksi tuntumaa, niin paljon kuin nautinkin.

Kello pelasi meitä vastaan, ja meidän oli pakko lopettaa aivan liian pian. En minä hirveän pettynyt pystynyt silti olemaan, niin ihmeellisen äärelle minä olin päässyt.

Eilen setä kävi täällä vain pikaisesti. Puristi kaulaani ja rintojani kun ratsastin sen päällä, laukesi minun sisälleni. Tunnelma oli jotenkin erilainen. Minusta tuntui etten olisi uskaltanut päästää ääntäkään, etten vain rikkoisi sitä. Menin nukkumaan lopenuupuneena mutta onnellisena siitä turvallisuudentunteesta, jonka setä jälkeensä taas jätti.

Tähänastiset kokemukset on olleet todella voimaannuttavia. Ei pelkästään seksuaalisesti, vaan paljon kokonaisvaltaisemmin. Matka minuun.

Setä on mulle varsinaista vaihtoehtohoitoa.

Kinkyklubilla ja yökylässä.

Lauantaina menin setän seuralaisena kinkyklubille. Olin pukeutunut pelkkiin rintsikoihin, sukkanauhaliiviin ja verkkosukkiin, stringeihin sekä isoon miesten kauluspaitaan, jonka jätin ylhäältä auki niin että se paljasti toisen rintani. Tunsin muuten näyttäväni hyvältä, mutta ne sukat olivat edelleen vääränlaiset, ja puristivat reisiäni niin että minä jouduin niitä vähän nolostelemaan. 

Heti ensimmäisenä törmäsin Tetrikseen. Halattiin, ja minä humpsahdin samantien tiloihin. Yllätyin itsekin, että reagoin sen kosketukseen heti niin voimakkaasti. Vielä vilkuttaessani sille kauempaa olin ollut täysin cool!

Aloin haluta sitä helvetin kovaa. Se tuntui ja tuoksui niin hyvältä, ja piti sitä ihanaa, matalaa ääntä jota se tekee, eräänlaista hyminää. Huomasin myös suhtautuvani siihen tällä kertaa täysin alistuvasti, mille ei periaatteessa ollut vielä siinä vaiheessa mitään perustetta. En tiedä minkälainen kausaliteetti siinä piilee, mutta myöhemmin Tetris olikin minua kohtaan aika dominoiva, tukisti tukastakin. Tällä kertaa vietettiin kuitenkin ilta enimmäkseen eri teillä, eikä mitään sylittelyä kummempaa tapahtunut.

Alkuilta meni omia ja setän tuttuja moikkaillen. Minä olin totta puhuen aika voipunut, ja setä ajatteli piristää minua pistämällä minut köysiin roikkumaan. Kävi kuitenkin ilmi, ettei setän tarkoitukseen kaavailema teline kestänyt riiputtamista koko painolla. En päässyt siis vielä kokemaan köysien varaan nousemista.

Setä käski minua ottamaan paidan pois jo pöydässä, ennen telineelle siirtymistä. En ollut tyytyväinen. Hermoilin ja vitkuttelin, mutta riisuin paitani, ja kävelin telineelle kaikkien edestä aivan esiintymislavan viereen, siis sangen keskeiselle sijainnille.

En ollut uskoa korviani, kun melkein heti setän aloitettua sitomisen kaiuttimista alkoi kuulua miksaus tästä: 

Tämä on nyt sellainen our song type of thing, joten ajoitus oli aika saatanan siisti. Elämäni elokuvallisimpia hetkiä seistä siinä klubiväen edessä, kun setä sitoi ja lauloi mulle tätä musiikin mukana. En enää ajatellut missä olin ja miltä näytin. Otin kontaktia vain setään ja siihen sylittelevään tyhjyyteen, jonne menin piiloon aina kun setä meni minun taakse tai muuten etäämmäs, enkä voinut turvautua sen läsnäoloon.

Setä sitoi minut niin, että toinen jalkani oli ilmassa, ja minusta tuntui koko ajan siltä kuin olisin kaatumassa. Se sanoi, etten pääsisi kaatumaan, mutten pystynyt luottamaan siihen vaan jännitin tukijalkani väsyksiin. Kun setä oli valmis, se liero jätti minut siihen yksin, ja meni pöytään muka toimittamaan jotain asiaansa.

Mulla ei ole aavistustakaan, kiinnittikö kukaan minuun pienintäkään huomiota, mutta se tilanne oli joka tapauksessa valtava haaste mulle, ja setä tiesi sen. Se taisi tietää myös, että minä selviäisin ja jopa nauttisin siitä. Jollain lailla minä pystyin olemaan siinä aivan rauhassa. En minä kehenkään uskaltanut katsoa mutten kokenut tarvettakaan. Minä keskityin pysymään pystyssä, nojasin kaulaani taakse tunteakseni ylhäälle kiinnitetyn tukiköyden, ja nautin siitä miten setä oli minut siihen laittanut ja jättänyt.

Setä irrotti minut muuten, mutta jätti ylävartaloani sitovat köydet paikalleen, halusin niin. Sellaisessa paketissa minä sitten palasin pöytään istumaan, ilman paitaa pitkäksi aikaa. Aina kun minut esiteltiin uusille ihmisille, setä komensi minut kättelemään niitä, mikä oli epäilemättä siitä kovin hupaisaa. Minun kämmeneni oli sidottu toisiaan vasten ja käsivarret kiinni kylkiin, joten en voinut suoriutua kättelyistä kovinkaan sulavasti.

Kuva

Setä oli ilmeisesti sitonut köydet rintojeni kannalta varsin imartelevasti (halterneck on aina hyvä!) koska ne kiinnittivät erään kerta kaikkiaan ihastuttavan naisen huomion. Se kysyi korrektisti sekä setältä että minulta lupaa nuolla niitä, eikä meillä kummallakaan ollut millään muotoa mitään sitä vastaan. En muista oliko se tässä kohtaa vai myöhemmin, mutta setä joka tapauksessa kehotti tätä myös nipistämään minua nännistä, ja tapahtui hänen tahtonsa.

Myöhemmin tämä samainen pakkaus kiipesi minun syliini ja vei melkoiselle tripille. Se nainen oli niin hauska ja ihana että ensin minua vain nauratti aivan kamalasti, enkä pystynyt ottamaan sitä oikein vakavasti, niin käsittämättömän viehättävä kuin se olikin. Mutta sai se minut vakuutettua, kun oli hetken läimätellyt ja nuollut kasvojani, ja alkoi hyväillä minua stringien alta. Kun vielä setä istui meidän vieressämme ja katseli, niin se asetelma keikahti yhtäkkiä aika herkulliseksi. Niin herkulliseksi, että mulle tuli överit siitä kaikesta makeasta jota olin muutaman päivän sisään saanut, ja minun oli pakko viheltää peli poikki.

Kuva

Minusta ei sitten ollut sen illan aikana enää leikkijäksi muutenkaan. Olin uupunut ja hämilläni, eikä yksinkertaisesti ollut fiilistä eikä jaksamista mihinkään hurjempaan seikkailuun enää. Nyt se tietysti harmittaa, koska Peikko ja setä olivat kai suunnitelleet yhdessä jotain minun varalle, eikä se tällä kertaa sitten toteutunutkaan. Ymmärrän silti olla ylpeäkin itsestäni, kun en ruvennut enää mihinkään vasten omia tuntemuksiani. Onneksi myös minun setämiehet olivat herkkävaistoisia, eivätkä ruvenneet minua mihinkään houkuttelemaan.

Niimpä sen sijaan, että olisin pistänyt pääni häpeäpuuhun tai antanut köyttää pukille piiskattavaksi, minä vain istuin setän sylissä sen sormetettavana. Totta puhuen minä olisin jo sen sitomisen jälkeen ollut valmista kauraa lähtemään sen kanssa omalle petille, niin kuitti minä olin. Ja kuitenkin minä kiihotuin joka kerta kun se tuli minun lähelle.

Vaikka oli minun leikkihaluttomuuteeni toinenkin syy. Olen nyt setän kanssa huomannut, etten minä kestä kipua vielä hirveän hyvin. Se meni vielä kehumaankin jollekin, että minulla on erittäin matala kipukynnys. Tiedän, ettei se tarkoittanut sitä niin, mutta se jäi vaivaamaan minua, enkä halunnut osoittaa heiveröisyyttäni siinä kaikkien silmien alla. Näin jälkeenpäin se ajatus tuntuu melko hupsulta. Siitä jengistä kukaan tuskin katsoo nokan vartta pitkin yhtä tuskissaan kiemurtelevaa pikkulutkaa.

Lähdimme bileistä aika hyvissä ajoin, ja ajelimme viettämään ensimmäistä yhteistä yötämme. Naurettavan pieni määrä siideriä ja selkeä yliannostus setää sai minut sen verran sekaisin, etten muista tapahtumista senkään vertaa mitä yleensä. Muistan, miten setä istui tietokonetuolillaan ja laittoi minut ottamaan kyrpäänsä kurkkuuni. Joka kerta kun epäonnistuin, se läimäytti minua niin että korvassa soi. Muistan miten sopersin jotain rumaa kun se tuli minun päälle ja nai, muistan miten kovaa se puri minua niskaan ja korviin. Minä muistan, että olin onnellinen.

Mulle on joka kerta yhtä ihmeellistä, miten jokin niin raaka ja raju voi olla niin täynnä hellyyttä ja turvaa.

Kuva

Aamulla herättyämme me kaksi pervohurjastelijaa harrastimme seksiä lusikassa. Sitten sain setää taas kurkkuuni, lisää läimäytyksiä, mutta myös hyvä tyttö -kehuja.

Ennen kuin lähdin, minä sain vielä piiskaa. Setä sitoi minun jalat yhteen ja kiinni sänkyyn, jotten pääsisi pakoon, ja istui päälleni rummuttamaan reisiä. Minä kestin sitä välillä jo paljon paremmin, mutta sitten taas luovutin ja aloin vikisemään, ja kun sen alkaa, ei kestä muka enää mitään.

Minun onneksi ja onnettomuudeksi setä tietää jo aika hyvin, milloin minä vain olen olevinani surkeaa, eikä päästä minua liian helpolla. Se ei lopettanut, vaan vaihtoi rumpupalikat siihen mustaan kumiasiaan jota inhoan eniten, ja löi sillä reisille ja pakaroille samalla minua sormettaen. Sitten se työntyi takaapäin minun sisään ja käski minua hieromaan itseäni samalla, antoi edelleen harvakseen iskuja ja puhui riettaita. Täydellistä seksiä.

Setä on ollut nyt muutaman päivän poissa kaupungista ja minä olen saanut rauhassa toeta. Hyvä niin. En minä tällaisen vuoristoradan kyydissä ole koskaan ennen ollut, ja olen kieltämättä potenut pientä pahoinvointiakin, kaikkien hyvien tuntemusten ohella. Jopa minun hormonitoiminta on mennyt sekaisin. Menkat oireili ennen aikojaan melkein pari viikkoa, ennen kuin lopulta tulivat - samana päivänä kun setä lähti. Ja nyt ne tekevät loppuaan, kun setä on huomenna tulossa takaisin. Se sika on ajastanut minun kropan omien tarpeittensa mukaan.

Viime viikot on olleet uskomattoman ihania, mutta omalla tavallaan tämä on ollut mulle myös tosi rankkaa. Minä olen aivan yhtäkkiä joutunut pois omilta mukavuusalueiltani monella eri tavalla, vaikka setä onkin edennyt minun kanssa varoen. Kun tässä vielä pitää pyörittää yksinhuoltaja-arkea ja opiskelua samalla, niin ei ole kummakaan että on pieni pää aika pyörällä.

Mutta kyllä minä vain voisin kuvitella tällaiseen elämään tottuvani.

Makeaa mahan täydeltä.

Maailma on sitten merkillinen pikku paikka. Ensin multa meinasi huveta hukkaan seksiin liittyvät kokemukset joista kirjoittaa. Sitten yhtäkkiä niitä rupeaa rytisemään lisää sellaista kyytiä, ettei ehdi blogiin päivittää.

Loppuviikon jäljiltä minulla on ruhjeita ja särkyä ympäri kehoa, ja tunne, että jopa minun mieltä on nussittu. Olen tästä kaikesta hengästyksissäni mutta onnellinen.

Torstaina minä menin jumpan sijasta setän luona käymään. Se esitteli mulle hankkimansa pienemmät patarumpupalikat, ja niiden "isoveljen", suuremman palikan jolla se on ensitapaamisesta asti minua pelotellut. Minä olin ajatellut, ettei se vielä käyttäisi niitä minuun, että se vähän säälisi minua pikkuista ja ennestäänkin mustuneita pakaroitani. As if. Naituaan minut raukeaksi se istui reisieni päälle rummuttamaan minun peppuani pienemmillä palikoilla.

Ensin se oli harhaanjohtavan nautinnollista. Aluksi ei kivuliasta ollenkaan, sitten kipu alkoi lähteä kasvamaan asteittain jostain syvältä. Se tuntui ihanalta siihen asti, että se oli yhtäkkiä aivan helvetin inhottavaa. Hämmentävästi tämä käänne tapahtui vielä ensin toisella, ennestään aremmalla puolen, niin että olin hetken konkreettisesti puoliksi tuskissani ja puoliksi nautinnoissani.

Luulen, että se oli isompi palikka jonka otepään setä upotti pilluuni, ja käski sitten nuolemaan sen kunnolla puhtaaksi jotta voisi käyttää sitä minuun. Setä käski minut selälleni reidet levällään. Minua ei ole koskaan ennen lyöty sisäreisille, ja se sattui aivan saatanasti. Vedin heti polvet yhteen ja kiemurtelin kivussani, mutta setä kovisteli minut avaamaan jalkani uudelleen, uhkasi lyövänsä jonnekin muualle kuitenkin jollen sitä tee. Taisi ehtiä lyödäkin jalkaani, ennen kuin tottelin kauhuissani.

Minä en oikeastaan muista kuin yhden lyönnin joka pudotti minut jonnekin, mutta ilmeisesti niitä oli useampikin. Minun reidessä on suuri, pahannäköinen muistelma muistona siitä. Onneksi setä ei kuitenkaan rääkännyt minua kauan, vaan pääsin pian toipumaan pelostani.

En muista oliko se ennen vai jälkeen rumpupalikoiden, mutta setä asettui tietokoneensa äärelle ja käski minut ottamaan suihin, aikomuksenaan katsoa samalla pornoa. Se kuitenkin laukesi ennen kuin ehti löytää mieleisensä pätkän, ilmeisesti oli pieniä vaikeuksia keskittyä selailuun samalla. Ajatus oli silti ihana, juuri sellaista pientä esineellistämistä josta minä pidän.

Perjantaina meillä oli sitten steak & bj -päivä. Minä tarjosin nuorta lihaa ja setä kokkasi sen. Muutaman kuukauden vanhan sonnin sisäfileetä perheeni tilalta nimittäin. Sillä aikaa kun potut muhivat pannulla, setä asettui mukavasti sohvalle minun imettäväkseni.

Syötyämme siirryimme sänkyyn. Taas setä käski minut päälleen kuusysiin, se on tainnut tehdä niin järjestelmällisesti joka kerta sen jälkeen kun luki sen olevan minusta epämukavaa. Minä sain täydellistä suuseksiä, setä sai paskaa poskihoitoa. 69 on sille epäreilu asento, koska mitä paremmin se hoitaa hommansa, sitä surkeampaa suuta se saa. Setä käski minut päälleen ratsastamaan, ja nautimme vaniljaa pihvin päälle. Köllöteltiin sylikkäin, juteltiin ja naurettiin. Ei paskempaa.

Lauantaina tapahtui ja sattui, totisesti. Kävin heti aamusta viemässä muksun yökylään ja menin hakemaan setää kinkyklubireissulle. En muista yhtään mitä tehtiin, mutta kai meillä aika lempeät aamupanot oli. Minä olin jännityksestä paskahalvauksen partaalla, enkä ensin tiennyt olisiko minusta edes mihinkään, mutta kyllä setä sitten sai minut rentoutumaan aivan riittävästi.

Sitten setä ajoi minut päivähoitoon Peikon (entinen Grinch, en koe enää mielekkäänä käyttää sitä salanimeä) luo. Olen odottanut Peikon leikitettäväksi pääsyä viime syksystä asti, joten olin jokseenkin into piukassa kun se viimeinkin kävi oikeasti päinsä. Paineessa myös, koska en taaskaan tiennyt yhtään mitä odottaa. Noitten setien kanssa saa aina seilata ventovierailla vesillä. Ei tiedä tyttö mihin on joutunut, ei ennen eikä oikein jälkeenkään.

Peikko veti minut perässään sohvalle ja kyseli minulta minun voinnista ja setästä. Tukisti tukkaa nahkakäsinein, veti sitten polviensa päälle makaamaan, pitäen koko ajan lujasti hiuksistani. Nosti hameen helmaa, silitteli minun peppua ensin sukkahousujen päältä ja riisui ne sitten pois. Peikko katsoi setän jättämiä jälkiä ja kysyi, millä ne on tehty. Se kysymys oli helppo, vaikka olinkin jo tiloissani ja ymmärrykseni normaalia heikommalla tolalla. Unohtaisin oman nimeni ennen kuin patarumpupalikat.

Siinä sohvalla Peikko sormetti ja läimäytteli minua, kovaa. Kävi sitten hakemassa liukkaria ja wandin, jota laittoi minut pitelemään klitoriksellani samalla kun sormetti minua joka puolelta. Kerran annoin voimattomana wandin valahtaa pois paikaltaan kädessäni, mutta Peikko tiukkasi heti, oliko joku luvannut ottaa sen pois. Se ei huutanut, ei sanonut sitä mitenkään rumasti, eikä satuttanut minua millään tavalla sanojensa tueksi. Sen ei tarvinnut. Minä en olisi antanut sen tapahtua uudelleen vaikka olisi tuntunut miltä. Ei siksi, että olisin pelännyt sitä mitä siitä seuraisi, vaan yksinkertaisesti siksi, että Peikko kielsi.

Kuva

Sitten en osaakaan oikein sanoa mitä kaikkea kävi. Kaikki mitä tämän jälkeen kirjoitan, on yhtä mosaiikkia.

Makuuhuoneessa Peikko käski minun riisuutua kokonaan, ja nostaa käteni ylös. Se kahlitsi minut ranteista katossa olevaan koukkuun. Toiselle puolen jäi suuret peilikaapit, joista minä sitten näin miten Peikko ruoski ja käsitteli minua. Sitä oli hämmentävän ihanaa katsella.

Peikko kiinnitti nänneihini nipistimet, vaihtoi ne jossain vaiheessa ja kiinnitti niiden välille ketjun. Se antoi sen mulle pideltäväksi suussani, ja sanoi, että se ei sitten saa tippua. Minä pidin siitä ketjusta kiinni kuin elämästäni, niin tiukasti että kuola valui suupielistäni. Eikä se pudonnut, vaikka Peikko piiskasi minua, eikä silloin, kun se sormetti minua ja piteli minua wandilla minuuttitolkulla orgasmin partaalla. Jossain vaiheessa muistan nousseeni käsieni varassa ilmaan Peikon kosketuksen alla, kun nautinto kävi jo melkein tuskalliseksi.

Kun Peikko näytti ja esitteli minulle Mustan Kostajan, minua rupesi ihan tosissani hirvittämään. Minä olin lukenut siitä ja tiesin pelätä. En osaa oikein selittää millainen väline se on. Musta, kova ja melko litteä, vähän niin kuin leikkimiekan ja pampun risteytys. Ensimmäistä kertaa tuli mieleen, että ehei, tuolla sinä et minua kyllä lyö. Löi se. Minä muistan miten katsoin peilistä, kun Peikko seisoi minun takana ja se musta saatana iski pakaroilleni, mutten muista kuinka hyvin tai huonosti sitä kestin ja miten se loppui.

Peikon hapsupiiska löi minua paikkoihin joihin ei oltu aiemmin kajottu. Selkään, vatsaan, häpyyn. Peikko käski minua levittämään jalkani kun löi hävylle, ja komensi avaamaan ne uudelleen kun yritin laittaa ne kiinni. Vaikka yritinkin sillä tavalla karkuun, olin yllättynyt ettei se ollutkaan niin kamalaa kuin olin pelännyt. Jotenkin sitä ajattelisi, että se on arin mahdollinen paikka mihin voi lyödä, mutta kyllä minä enemmän sisäreisiäni arastan.

Kuva

Sitten oli se likainen temppu josta Peikko ja setä oli sopineet. Setä soitti Peikolle kesken kaiken, ja minut laitettiin puhumaan sen kanssa puhelimessa samalla, kun Peikko käsitteli minua. Peikko oli irroittanut minut katosta ja jouduin pitelemään puhelinta itse.

Setä jutteli aivan muina miehinä, kyseli typeriä siitä mihin me mentäisiin syömään, ja mitäköhän sillä mahdollisesti tekisi mieli syyä, eikä ollut kuulevinaan miten minä voihkin ja huusin. Aivan kamala tilanne! :D Minun teki mieli karjua sille, että syö perkele mitä tykkäät. Samalla olin jotenkin niin alistuneessa mielentilassa, että minä kuitenkin menin kuin pässi narussa ja yritin ihan tosissani pähkäillä, mitä sen kannattaisi syödä. Älytöntä. Sitä kidutusta en kestänyt kauaa, vaan käytin ensimmäistä kertaa keltaista valoa päästäkseni siitä pinteestä.

Punainen valo ei minun mielessäni käynyt kertaakaan, mutta vihreä kävi parikin kertaa. Jostain syystä en saanut sitä kuitenkaan sanotuksi, mikä on erityisen harmillista siksi, että nyt en saa palautettua mieleeni, mitä Peikko silloin teki kun minusta tuntui niin hyvältä. Minusta tuntuu, että toisella kerralla se teki jotain minun rinnoille, jotain mikä teki kipeää mutta tuntui mielettömän nautinnolliselta. En ollut silloin peiliin päin, vaan ovelle, edelleen kahleista kiinni katossa, se on kaikki mistä saan kiinni. Toinen tilanne on karannut täysin minun mieleni ulottumattomiin.

Peikolla oli melko suuri puinen leluarkku, jonka päälle se käski minut makaamaan. Se laittoi minut jotenkin kiinni käsistä ja jaloista, nilkoissani oli nahkakahleet mutta se käytti köyttä myös. Minä keskityin kiinnitystäni enemmän katselemaan itseäni peilistä, pikku Narkissos. Se oli niin omituista. Minä siinä paikalleni pakotettuna, alastomana ojentuneena ja täysin alistuneena, kuin vieras nainen. Se oli... kaunista.

Kuva

Siinä arkun päällä Peikko täytti minut kokonaan. Sain jotain sekä peppuuni että pilluuni sormien lisäksi, ja wandia klitorikselleni. En tiedä mitä välineitä Peikko käytti, minä näin ne kyllä myöhemmin mutta en tullut rekisteröineeksi muuta kuin varsidildon, enkä tiedä käyttikö se sitä. Peikko sanoi jälkeenpäin jotain siitä, että se oli vähän pelännyt olleensa liian raju, kun olinkin niin tiukka. Setäkin sanoi joku päivä, ettei se saata uskoa että minä olen synnyttänyt. Praise the Lord, minä en ilmeisesti olekaan sinkunut pilalle!

Kun kaikki oli ohi, Peikko kääri minut peittoon ja otti minut viereensä sängylle. Oli niin ihana olla. Sanoin Peikolle, että minun kroppa tuntuu vedeltä. Tiedän, että se kuulostaa hämärältä, mutta se on paras kuvaus jonka keksin. Ihan kuin koko keho olisi hiljakseen lainehtivaa vettä, kevyt ja raskas yhtä aikaa, kannattelevaa pehmeyttä.

Jotta väärinymmärryksiltä vältyttäisiin, tähdennettäköön, että Peikko pysyi housuissaan koko kohtaamisen ajan. Peikko on mulle kuin isoveli, joka ottaa minut mukaansa jänniin juttuihin.

Tovin toivuttuani kävin suihkussa ja siistiydyin. Peikko saattoi minut takaisin setän luo seuraavaan kyläpaikkaan, josta sitten suunnattiin porukalla illan klubille.

Olin aikonut kirjoittaa koko loppuviikon kokemukset yhteen pötkyyn, koska sellaiselta se minun päässä tuntuu. Taidan kuitenkin ystävällisyydestä lukijaa kohtaan katkaista tämän kertomuksen tähän, vartomaan jatkoa klubi-illan ja sitä seuranneen yön ja aamun tapahtumista.

Pikapano.

Meidän piti tavata setän kanssa uudelleen vasta tänään, mutta eilen se laittoi mulle kesken päivän viestin, ehtisinkö käymään pikaisesti. Alta puolen tunnin olin sen ovella.

Kun setä vetää pikaset, seurauksena on tytöllä niin arka takamus että istumisesta tulee harkinnanvaraista. Hampaanjäljet ja mustelma olkapäässä sekä kipeät ja verille purrut korvat. Verille. Se sipaisi sitä sormenpäähänsä ja laittoi minut maistamaan. Ja kaiken tämän ohella suorastaan hemmotellun hyvä olo.

Setä suukotteli minua ja tutki edellisestä kerrasta syntyneet jäljet. Se meni käymään vielä pesulla, ja minä istuin sängylle odottamaan pitkässä paidassa sääret jo paljaina. Palattuaan se jutteli mulle vielä hetken, ja tuli sitten niin äkkiä lähemmäs, että huomasin haukkovani hiljaa henkeä. Jälleen kerran hain setän kalun huulilleni.

Kuva

Setä asettui sängylle ja käski tulla päälleen niin, että se saattaisi nuolla minua - ja lopettaa sen ujostelemisen, koska minun peppu on juuri sellainen mistä se tykkää. Ei auttanut kuin mennä, eikä se ollut enää ihan niin vaikeaa. Setää samalla imien minä pystyin välillä työntämään mielen teorian syrjään, ja keskittymään vain siihen, mitä minä tunsin. Setän kielen, hyväilyt ja näykkäisyt, kalun kovana käsissäni ja suussani. Kohta setä pyysi minua lopettamaan hetkeksi, koska ei halunnut vielä tulla, ja sitten oli enää minun nautintoni. Häpeän pelko palasi hetkittäin, mutta tällä kertaa en pyytänyt setää lopettamaan.

Setä tuli päälleni, minun jalkani sen harteilla. Se puri minua korviin ja olkapäähän, ja kun se laukesi, se karjahti minuun painautuneena niin että minun korvaan koski. Tärisi ja nytkähteli minun päälläni, sisälläni. Setän tulemiset on näyttävyydessään juuri sellaisia mistä minä pidän, mitä en ole ikinä ennen nähnyt. Tuntee totisesti, että maksaa vaivan saada se nauttimaan, koska sen orgasmit on niin väkeviä.

Hetken sylittelyn jälkeen sain sitä piiskaa mitä eilen pyysin. Makasin vatsallani sängyllä ja rutistin tyynyä, kun setä alkoi ensin koettaa jalkapohjiani bambupiiskallaan. Se löi ensin tosi sievästi, ja jokseenkin yllättävää, minä nautin siitä. Se ei poltellut samalla tavalla kuin pakaroilla - ensin. Sitten kun setä alkoi lyödä kovempaa ja uudestaan samoihin kohtiin, se meni jo aika ikäväksi. Setä nauroi kun se näki miten minuun alkoi sattua. Se huvitti, pelotti, kiukutti ja kiihotti minua. Ei ihme, että sellaisista cocktaileista menee muisti.

Kuva

Setä vaihtoi bambun siihen kumiseen asiaan (kuulemma jokin, jonka avulla kiristetään paljun pressu paikalleen) ja istui reisieni päälle. Minun peppu oli edellisistäkin lyönneistä arka, joten aloin melkein heti yrittää taas piiloon. Se kipu on inhottavaa, vähitellen voimistuvaa ja jälkikäteen polttavaa. Reisille setä löi ilmeisesti sievemmin, koska niille osuneet iskut olivat paljon miellyttävämpiä, jopa vähän kiihottavia. 

Setä ei piinannut minua onneksi kauaa, vaan alkoi sormettaa minua takaapäin. Tuntui aivan jumalattoman hyvältä. Nousin vatsaltani melkein polvilleni sitä kosketusta kohti. Setä työntyi takaapäin sisääni ja käski minua hyväilemään itseäni samalla kun se nai minua. Kun vain minun pilluparka ei olisi ollut kaiken tämän viikkoisen jäljiltä niin arka, tai pikemminkin tunnoton, se olisi voinut siinä tilanteessa olla jymymenestys. Mun mieleen alkoi nousta runkkuajatuksia siitä miten se minua nai ja käyttää, ne tuli jostain enkä saanut niitä pysähtymään. Ne oli niin voimakkaita, että sain pidätellä itseäni puhumasta niitä ääneen. Mulle ei ole koskaan käynyt seksin aikana noin.

Setä sanoi haluavansa laueta minun suuhun, ja minä imin sen uudelleen vapisevaksi. Minusta on niin ihanaa ottaa siltä suihin. Sen kalu on siihen täydellinen, ja setä tosiaan näyttää ja välillä kertookin miten paljon siitä nauttii. Se kiihottaa minua aivan helvetisti.

Pahus, minähän menin märäksi tätä kirjoittaessa! Onneksi iltapäivään ei ole pitkä aika.

Setäseksiä & -sessio.

Lyhyen ajan sisällä on tapahtunut paljon. Niin ikimuistoisia asioita kuin ne onkin olleet, minun on jälleen hirvittävän työlästä koettaa muistaa, mitä kaikkea on tapahtunut ja miten. Jos viimeksi kirjoittaessani olin kronologisesta järjestyksestä epävarma, nyt minulla ei ole siihen enää minkäänlaista otetta.

Mulla on kuitenkin tarve kirjoittaa, nyt kun kerrankin on siihen aihetta, joten oksennan nämä nyt sormistani. Olen pahoillani tekstin olemattomasta jäsentelystä ja heikosta tasosta,  tämä on tietynlaista ajatusvirtaa. Enemmän loki- kuin varsinaista blogitekstiä.

...

Palasin sunnuntaina kotiin hiihtolomareissulta, ja setä tuli illalla käväsemään. Oltiin sovittu jättää sessioinnit sikseen ja paremmille päiville, koska naperon nukkuessa viereisessä huoneessa ei mitään hirveää kinkysirkusta kannata alkaa pyörittämään. Siispä harrastimme seksiä suunnilleen perinteisin menoin.

Setä painoi minut eteisen seinää vasten ja riisui, suuteli ja kosketteli minut märäksi. Se istui sohvalle ja käski minua ottamaan suihin. Minä polvistuin sedän eteen, nuolin ja imin ensin sen kalun kärkeä ja otin sitten sen pikkuhiljaa syvemmälle ja syvemmälle suuhuni.

Setä antoi minun edetä ensin omaan tahtiini, mutta kun aloin upottaa kalun aina vain lähemmäs kurkkuani, se nappasi minua tiukasti tukasta ja alkoi painaa päätäni itseään vasten. Päästäkseen kokonaan sisään setä ohjasi minut makaamaan selälleni petille ja alkoi naida suuhun, samalla hyväillen minua.

Setä käski minut polvilleni ja alkoi panna minua takaapäin, vetäen hiuksista niin että jouduin taivuttamaan selkäni kaarelle. Samalla setä painoi suussaan kostuttamaansa sormeaan peppuuni, ja työnsi sitten itsensä sinne, naimaan laukeamiseensa asti.

Myöhemmin setä laittoi kumartumaan kasvojensa eteen ja nai minua sormillaan kumpaankin paikkaan. Minun oli pakko keskeyttää se siitä pariinkin otteeseen, koska minua niin hävetti olla sen edessä sillä tavalla paljastettuna. Sitä paitsi pepun sormettaminen katseen alla herättää minun mielessäni melkoisia kakkakauhuskenaarioita, ei voi mitään. Pelkään, että joudun täydellisesti häväistyksi.

Setä nai ja hyväili minua perusteellisesti. En tiedä miten sen sanoisin ilman, että kuulostaa pelkältä puheelta, mutta tuntui paremmalta kuin koskaan. Sanoinkin, että jos minusta olisi tuntunut samalta kun olen yksin, olisin saanut luultavasti ainakin kahdeksan orgasmia. Täydellinen, kokonaisvaltainen, loputon nautinto, mutta ei siltikään sitä saatanan kliimaksia. Ensimmäistä kertaa elämässäni se alkoi oikeasti vituttaa. Jos en laukea vaikka nautin niin paljon, niin liekö laukean sitten koskaan.

Kun setä oli lähtenyt, minä aivan kertakaikkisesti sammuin. Nukuin jonkinlaisessa horkassa, heräsin jossain vaiheessa ja olin varma että se on siinä minun vieressä. Käännyin kömpiäkseni sen syliin ja vasta sitten tajusin, että se on poissa.

...

Eilen minä menin setän luokse. Sen piti tehdä meille keittoa, enkä osannut arvata, että joutuisin itse heti liemeen.

Sain tuskin takin ripustettua naulakkoon, kun setä jo nappasi minua kipeästi tukasta. Se vaikutti kamalan vihaiselta mutta hallitulta, ja murisi hampaidensa välistä minun saavan nyt kärsiä viimeviikkoisesta kiusanteostani. Ihan pikkiriikkisen minä vain olin härnännyt: lähetin sille kuvan pyllystäni tietäen sen olevan jo ennestäänkin panetuksen vallassa tilanteessa, jossa ei saattanut oloaan helpottaa. Nyt saisi pikkulutka siis varsinaisen kurinpalautuksen. Tuntui onnelliselta kun tajusin sen, mutta samalla minua hirvitti ajatus, miten kovasti se satuttaisi kun haluaa todella rankaista. Kun on niin raivossaan.

Setä riepotteli minut sängylle ja repi vaatteet päältäni. Se painoi minut vatsalleni, ja komensi laittamaan kädet selän taakse. Se sitoi ne kovakouraisesti kiinni, ja alkoi lyödä, kamalan kipeitä iskuja pakaroille jollain minulle siinä vaiheessa vielä vieraalla uudella lelulla (myöhemmin se paljastui pieneksi, taipuisaksi, kumiseksi joksikin).

En kestänyt kovinkaan montaa iskua ennen kuin aloin yrittää peittää itseäni käsilläni, jotta saisin enemmän aikaa iskujen väliin, ne tulivat niin tiheinä ja polttavina. Kädet pois edestä, heti! Lisää iskuja, lisää kipua. Kun en enää uskaltanut yrittää peittää itseäni, yritin kierähtää aina lyönnistä poispäin, mutta sain välittömästi komennon palata takaisin paikalleni, ja muutaman iskuun reiteenikin - en päässyt pakoon. Lopulta minun huuliltani pääsi heiveröinen älä, pyyntöjä lopettaa, mutta setä ei ollut vielä lopettanut.

Setä heittäytyi selälleen sängylle piiska kädessään, ja repi minut tukasta jalkojensa väliin. Luulen, että sen täytyi olla tässä välissä, kun se repi käteni vapaiksi köysistä. Setä painoi kalunsa rajusti suuhuni imettäväksi, käski käyttää käsiäni myös. Samalla kun  otin setältä suihin, se löi minua pitkällä piiskallaan toinen käsi hiuksissani, ja kielsi keskeyttämästä hetkeksikään. Jossain vaiheessa se nosti minut tukasta päälleen ratsastamaan, läimäytti minua pari kertaa kasvoille ja puristeli, puri ja nipisteli rintojani. Rakastan kun se tekee niin, satuttaa kun on sisälläni.

Kai jonkin aikaa siitä setä veti minut hellästi lähelleen. Nyt se on ohi. Minä olin pikkuisen pettynyt, koska minusta tuntui, että olisin voinut jo ottaa lisää piiskaa. Istuin hajareisin setän päällä ja sylissä rauhoittumassa, kun se jutteli minulle.

Kun nousin siitä, sain kai jälleen kehotuksen ottaa suuhuni. Tottelin, aina siihen asti kunnes setä laukesi karjuen ja vapisten. Mikä ei voi olla totta. Se ei voinut tapahtua sen jälkeen kun olin ollut setän päällä, koska muistan ynähdelleeni avuttomana sen lauetessa vielä vähän peloissani sen vihaisuudesta, enkä ollut enää sitten kun setä oli jo hellitellyt minua. Samalla sen kuitenkin täytyi olla jälkeen sen, kun se oli ollut pillussani, koska se sanoi jotain siitä miten saisin maistaa itseni.

Setän muisteleminen tuntuu samalta, kuin yrittäisi muistaa uniaan. Unet ja setä ei noudata tämän maailman logiikkaa.

Minullakin oli setälle pieni yllätys, todellakin pieni verrattuna siihen yllätykseen minkä se oli järjestänyt mulle. Se oli aiemmin vinkannut pitävänsä sukkanauhaliiveistä, joten minä kaivoin kaapissa vuosia pölyttyneet hepeneni esiin. Omaksi yllätyksekseni minä ylipäätään sovin niihin, ja näytin niissä jopa aika hyvältä. Sopivia sukkia mulla ei niihin oikein ollut, mutta sen verran menettelevät että pakkasin ne reppuuni.

En ollut vielä yhtään varma, kehtaisinko niitä tamineita päälleni setän luona pukea, ja kerroin niistä jokseenkin tunnustelevasti, rohkaisua hakien. Setä kehotti huolettomasti laittamaan ne ylleni, ja  minua rupesi koko lailla kaduttamaan koko juttu. Vitkuttelin niiden pukemisessa tahallani, ja kun lopulta olin valmis, minua pelkästään ujostutti. Mutta setä taisi pitää näkemästään, ja minä totuin tilanteeseen pikkuhiljaa.

Setä halusi ottaa minusta kuvan, ja sitoi minut sitä varten. Polvet koukkuun alleni ja kädet selän taakse. Halusin jäädä köysiin vielä siksi aikaa, kun setä editoi ottamaansa kuvaa. Tunnustelin köysiä, sitä miten ne kiristyivät ympärilläni kun jännityin kiihottuessani.

Setä lähti hakemaan keittotarpeita ja minä jäin (ihan vapaaehtoisesti) pesemään astioita. Kun setä palasi, se jäi keittiönovelle tupakoimaan ja katselemaan miten tiskasin hepenissäni. Aina välillä se kävi kiusoittelemassa minua, painautui takaapäin minua vasten ja hyväili, välillä vähän läimäytteli tai puri, paskiainen. Ennen kuin olin saanut työni loppuun, se riisui stringini ja tuli takaapäin sisälleni, painoi minut kumaraan likaisen altaan ylle. Ohjasi sitten lattialle ja nai minua siinä. Ärisi mulle miten pervo minä olen kun kiihotun sellaisesta, vanhasta sedästä panemassa minua likasella lattialla.

Se aikoi jo lopettaa mutta minä rukoilin sitä jatkamaan. Tuntui niin uskomattoman hyvältä, ja se tilanne kieltämättä kiihotti minua kaikessa kieroutuneisuudessaan. Kun setä oli lauennut, jäin vähäksi aikaa velttona makaamaan siihen lattialle. Nousin jalat heikkona ylös ja tiskasin loppuun.

Vielä myöhemmin setä pyysi minua ottamaan suihin samalla kun se pyöritteli lihapullia. Se touhu keskeytyi hetkeksi, kun taustalla kuuluva Zappa sai minut purskahtamaan nauruun. Kokosin itseni ja jatkoin vielä hetken, mutta asento oli vähän huono ja minun niskoihin alkoi sattua. Istuin hetken polvillani setän jaloissa ja hieroin kasvojani sen reisiin. Tuntui ihanalta olla siinä.

Pyysin setältä vielä lisää piiskaa sillä uudella kumilelulla, ja se uhkasi piiskailla minun jalkapohjiakin. Mutta sitten aika olikin loppu ja minun oli mentävä, joten se jäi sitten seuraavaan kertaan. Se lienee huomenna.

Oli hemmetin hyvää keittoa. Siitäkin huolimatta, että chiliä oli huomattavasti enemmän, kuin mihin olen tottunut.

Session herättämien ajatusten selvittelyä.

Setä taisi nyt unohtaa sulkea jonkin tulpan jäljessään, koska minä valun jo toista vuorokautta reisilleni. Kahdeksan tunnin ajomatkakin meni ihan hujauksessa palautellessa endorfiinipäissäni sotkemaani muistia.

Perkeleen pikkulutka.

Se on vielä parempi kuin suloinen pikku narttu. Sen ajatteleminenkin on kuin viskaisi kiven tyveneen, valtava läiskähdys rinnan alla. Kasteleekin joka paikan.

Setällä oli muutenkin kaikki oikeat sanat, se sai minut tuntemaan itseni kauniiksi ja viehättäväksi. Ensin seistessäni alastomana sen katseltavana kädet kietoutuivat huomaamattakin vartalon peitoksi, kunnes minua kiellettiin peittämästä itseäni sillä tavalla. Ei voinut olla kovin paljoa myöhemmin, kun makasin sängyllä täysin paljaana ja raukeana, jo suorastaan nauttien siitä, että tiesin sen katsovan minua tupakkansa takaa.

Niihin köysiin minä kyllä rakastuin niin, etten pääse niistä enää ikinä kokonaan vapaaksi. Paras seksilelu koskaan. Se, miten setä kiusoitteli niillä ensin, kuljetti ihan kevyesti köyden karheaa päätä vatsaa ja rintoja pitkin, ja sitten niillä samoilla silittevillä köysillä sitoi minut naitavakseen... Vähemmästäkin menee nainen mielettömäksi.

Ja se silmien sitominen ennen kuin toinen on edes koskettanut kunnolla. Tuntui siltä kuin olisi ollutkin vain minä ja se nautinto, joku toinen vain ja ainoastaan kosketuksena ja kipuna minun iholla, lihana minun sisällä. Ja kun minulle sitten annettiin minun näköni takaisin ja setä yhtäkkiä olikin siinä minun kontaktin ulottuvilla ja minun kanssa, se räjäytti kaikki tuntemukset taas seuraaville taivasten ja helvettien tasoille. 

Kuva

Setän käyttämästä piiskastakin minä pidin, kaikessa pirullisuudessaankin. Se laittoi minut kokeilemaan sitä ensin itse pohkeeseeni. En muista, olenko eläessäni pidellyt minkäänlaista piiskaa (paitsi hampaissani), eikä todellakaan tuntunut millään tavalla ominaiselta. Pelkäsin, kaikessa paradoksaalisuudessaan, että satuttaisin sillä itseni, mutta se ei suureksi helpotuksekseni tuntunutkaan yhtään miltään. 

Setän antamat iskut pepulleni sen sijaan polttelivat aika tavalla. Huomasin puristavani varpaillani sängyn laitaa aina kun tiesin seuraavan iskun tulevan. Siitä jäi niin kauniita jälkiä, että melkein toivoisin ettei ne lähtisi ollenkaan pois. Melkein. Tällä hetkellä niistä on kieltämättä pieni riesakin, kun joudun piilottelemaan pyllyäni kotiväeltä. Mutta lisää minä niitä haluan.

Minä en arvannut, että nauttisin setän kanssa noin paljon, mutta tiesin kyllä, että se olisi mulle hyvä. Luulen, että se varmuus tuli sen tavasta kirjoittaa. Sitähän minä olen monta vuotta opiskellut, merkitysten metsästämistä riveiltä ja niiden väleistä. Se, miten ihminen kirjoittaa, vaikka sitten ihan yksinkertaisiakin viestejä, voi minun mielestä paljastaa paljon siitä, miten se näkee ja kokee maailman. Ei minun kanssa kuitenkaan tarvitse sanojaan varoa kirjallisuustieteellisen kritiikin pelossa - sen nimittäin yleensä huomaa suht helposti, onko mahdolliset ongelmat tekstin vai ajatuksen tasolla.

Minä en vielä tunne setää enkä tiedä siitä paljoakaan, mutta minä olen vakuuttunut siitä, ettei se tekisi mulle pahaa, vaikka satuttaakin. Saatan kuulostaa naiivilta mutta en ole, päin vastoin mulla on melko korkeakin kynnys luottaa kehenkään. 

Olen valtavan innoissani, vaikken oikein tiedäkään, mitä odottaa. Seuraa tästä sitten mitä hyvänsä, en epäile vähääkään, etteikö se olisi pahuksen ihanaa.